perjantai 15. lokakuuta 2010

Bussimatkailun ihmeellisyyksiä

Tällä viikolla olen mennyt bussilla töihin kolmena aamuna. Yleensä kuljen miehen kyydillä, mutta nyt matkamme ei käynyt samaan suuntaan. Olen suhtautunut hieman varauksella bussin käyttöön aamulla, koska olen epäillyt, että myöhästyn töistä, kun bussi seisoo ruuhkassa. Käytäntö on nyt kuitenkin osoittanut, että ihan hyvin tälläkin keinolla ehtii ajoissa. Bussia tosin joutuu vaihtamaan kahdesti, mikä on pieni epämukavuustekijä.

Bussin vaihtoon sitten liittyykin se tämänkertainen ihmetyksen aihe. Kun matkustaa useammalla bussilla pitää ostaa lippu, jossa on vaihto-oikeus. Seuraavassa bussissa sitä näyttämällä saa seuraavan lipun hinnasta hyvityksen. Kunkin lipun hinta vaihtelee sen mukaan, monenko vyöhykkeen yli matka kulkee.

Ensimmäisenä aamuna ostin ensimmäisestä bussista vaihtolipun ensimmäiseen vaihtopaikkaan asti. Toinen bussikuski pyysi ensin 20 kruunua lisää, mutta muuttikin sitten mielensä. Ei tarvitse maksaa mitään, mene vaan istumaan. Kolmannessa bussissa näytin ensimmäisestä saamaani lippua, mikä sai kuljettajan pudistelemaan päätään. Tässä on väärä vyöhyke. - Sain tämän ensimmäisestä bussista. Toisesta en saanut lippua ollenkaan, eikä kuljettaja halunnut maksuakaan. Lisää pään pudistelua ja käden viittaus, jonka tulkitsin tarkoittavan, että mene nyt siitä sitten kyytiin.

Toisena aamuna ostin taas ensimmäisestä bussista vaihtolipun. Toisen bussin kuljettaja oli sama kuin edellisenä päivänä, mutta tällä kertaa kelpasi raha ja sain asianmukaisen lipunkin, jolla pääsin ilman mutinoita kolmanteen bussiin.

Kolmantena aamuna yritin ostaa vaihtolipun ensimmäisestä bussista. Kuski katsoi minua pitkään. Osta lippu seuraavasta bussista. Ei kelvannut raha kuskille ollenkaan. Toisesta bussista sitten ostin lipun vaihto-oikeudella, jolla pääsin taas kolmannen kyytiin ongelmitta. Toisen bussin kuljettajana oli jälleen sama mies kuin ennenkin. Tällä kerralla hän varmisti, että haluanko tosiaan vaihtolipun. Piti siinä sitten ruveta oikein erikseen selittämään, että kyllä, aion todellakin vaihtaa bussia siellä seuraavalla vaihtoasemalla.

Eikä tämä todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun olen todennut, että matkan hinta vaihtelee kuljettajan mukaan. Esimerkiksi kotimatka töistä kahdella bussilla maksaa 30, 40 tai 50 kruunua, joista 50 kruunua ilmeisesti on oikea hinta. Ihmettelin asiaa ääneen yhtenä aamuna töihin tuntuani, ja työkaveri kertoi vastaavanlaisista kokemuksista. Hän käytti vielä vähän aikaa sitten pahvista sarjalippua, josta kuljettaja leimaa sopivan määrän lippuja ylitettävien vyöhykkeiden määrästä riippuen. Kuulemma leimaustenkin määrä vaihteli samalla matkalla päivästä toiseen.

Näyttää aivan siltä, että kuljettajat eivät tiedä, mitä matkasta pitäisi veloittaa. Ja sitten on niitä, jotka hyvällä tuulella ollessaan päättävät tarjota ilmaisen kyydin. Ilmaismatkat taittuvat pääsääntöisesti maahanmuuttajakuskien kyydissä. Norjalaiset kuljettajat, joita taitaa olla vähemmistö, perivät maksun varmasti.

Onhan se tavallaan ihan positiivinen aloitus päivälle, kun kuljettaja tarjoaa ilmaismatkan. Asiaan liittyy kuitenkin se potentiaalinen ongelma, että miten selitän mahdolliselle lipuntarkastajalle, ettei minulla ole oikeanlaista lippua. Jos sanon, että kuljettaja ei halunnut rahaa, sanooko kuljettaja itse samoin? Tarkastajaa en ole kyllä koskaan nähnyt, mutta kai sellaiseen on mahdollista joskus törmätä.

Mies antoi minulle neuvoksi tilanteeseen, jossa tarkastaja tarkastaa vääränlaisen lippuni, että minun pitää heittäytyä ulkomaalaiseksi. Puhua vain englantia ja esittää täysin tietämätöntä siitä, mikä lipussani on vikana.

7 kommenttia:

  1. Olen hieman paitsiossa tuosta ruuhkaliikenteestä, täällä kun bussit pysähtyy tarvittaessa jokaisen talon kohdalla. Kävin kuitenkin bussiajelulla Tromsassa, kolmen kaverin kanssa tehtiin ostokset ja palattiin päätepysäkille. Sama bussi seisoi siellä vielä, maksu ei kelvannut paluukyydistä.
    ps.Kai siellä teillä päin bussissa voi sanoa olevansa suomalainen ja puhua savvoo / tretta englantilaisella aksentilla;)

    VastaaPoista
  2. Minä olen nyt bussiasiakkaana käyttänyt sellaista verdikort eli lataan korttia vaikka parilla sadalla ja sitten sita kaytaan maksukoneessa kuljettajan katsoessa hinnan riippuen siita minne asti menen. Saan nain 40% alennuksen. Helppoa.

    Mutta jotain tuollaista vaihto-oikeutta on noissakin mahdollista kayttaa. Huomasin kun matkattiin taalta meilta Osloon, vaihtaen bussia kuntakeskuksessa. Matka sielta Osloon oli halvempi kuin takaisin.

    Oslossa kaytimme paivakorttia, joten ei tarvinnut ajatella naita rahoja ollenkaan.

    VastaaPoista
  3. No huhhuh! Mulla ei ole kuin huonoja kokemuksia tuosta julkisesta liikenteesta, viime kesana olin Askerin suunnalla toissa eika junat kulkenut ja niiden sijasta oli busseja...

    VastaaPoista
  4. Juuri tuollaisten sattumusten takia bussilla liikkuminen pelottaa. Aiemmin Islanti oli helppo paikka, mutta nykyään sielläkin on pohjoisesta Reykjavikiin tullessa vaihto esikaupunkialueella ja se jo etukäteen pelottaa.
    Silloin kun asuin teilläpäin Høvikissä pyöräilin tai käytin aina junaa, en koskaan bussia.

    VastaaPoista
  5. Ari, nykyään selviän bussimatkoista yleensä norjaksi, mutta alkuaikoina piti joskus turvautua muihin kieliin, kun en ymmärtänyt kuljettajan norjaa pakistanilaisella tms. aksentilla.

    Tuula, helpointa olisi, jos käyttäisin vaikka kuukausilippua, joka on voimassa tarvittavilla vyöhykkeillä. En kuitenkaan käytä bussia niin paljon, että se olisi rahallisesti kannattavaa. Täkäläiselle kortille ei jostain syystä taida voida ladata arvoa.

    Soile, bussit sentään pääsääntöisesti kulkevat aikataulun mukaan, toisin kuin junat. Ongelmat ovat sitten muualla...

    Avletto, bussilla liikkuessa varmistan, että minulla on vähän enemmän käteistä kuin mitä kuvittelen lipun oikeasti maksavan. Voihan käydä niin, että jonkun kuljettajan mielestä matka maksaakin enemmän. Ja rahan on parasta olla riittävän pientä, kun olen myös kuullut sellaisista tapauksista, että kuljettajalla ei ole antaa vaihtorahaa - ottaa ison setelin, antaa lipun ja toteaa, että et saakaan rahasta takaisin.

    VastaaPoista
  6. Ihan samoja kokemuksia täältä vähän etelämpää. Meidän pysäkiltä kahden pysäkin päässä on kunnan raja, ja minun pitäisi maksaa 40 kruunua (käteisellä) päästäkseni pitkänmatkanbussin vaihtopysäkille viereisen kommunen alueelle. Joskus kuitenkin bussikusi saattaa kysyä, mihin mene, ja kun kerron tarkemmin (ensin sanon vain kommunen nimen), saatan päästä halvemmalla.

    Ja näitä "mene sinne vaan" matkoja on ollut enemmänkin, kun lipunmyyntilaitteet ovat reistailleet tms.

    En mä yhtään ihmettele miksi joukkoliikenne täällä ei kannata...

    VastaaPoista
  7. Nunt, taitaa siis olla maan tapa tämä hintojen vaihtelu ;) Viime joulukuussa yhdellä reissulla kaikki matkustajat saivat ilmaismatkan, josta kuski sanoi, että se on julegave! Tuskin oli bussiyhtiön päätös, vaan taisi jakaa ihan omia lahjojaan...

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...