Ruotsissa ostoksilla

Valtakunnanraja

Norjassa kaikki on kallista. Siksipä norjalaiset suuntaavat ostoksille rajan taakse, jos siihen on mahdollisuus. Meiltä on Ruotsin rajalle noin puolentoista tunnin ajomatka, joten kovin säännöllisesti ostosreissuja ei tehdä. Mutta joskus kuitenkin. Kun ostaa riittävästi kaikkea sitä, mikä on Ruotsissa halvempaa kuin Norjassa tai mitä Norjasta ei saa, autoilu silloin tällöin kannattaa. Edellytyksenä tietenkin on myös, että kotona on riittävän iso pakastin, johon ostoksia voi säilöä.

Nordby Shoppingcenter

Nordby Shoppingcenter on rakennettu Strömstadin kaupungin ulkopuolelle, pellolle keskelle ei mitään. Vähän outontuntuinen paikka ostoskeskukselle, mutta sitäpä ei olekaan suunnattu paikallisille asukkaille vaan norjalaisille. Itse asiassa epäilen, etteivät paikalliset edes käy siellä ostoksilla, sillä se on niin täysin norjalaisten kansoittama, ettei sinne enää muita mahdu joukkoon.

Ostoskeskus on aika iso ja kauppoja löytyy kaikenlaisiin tarpeisiin. Parin kilometrin päästä löytyy toinen kauppakeskittymä, joka sekin on suunnattu norjalaisille asiakkaille. Niitä lienee jokaisen rajanylityspaikan läheisyydessä.

Karkkikauppa

Norjalaiset tuntuvat ostavan aivan mitä tahansa Ruotsin puolelta, kun kerran halvalla saa. Ja kun kerran halvalla saa, niin ostetaan sitten varastot täyteen. Irtokarkkia kauhotaan muovipusseihin kilokaupalla, limsaa lastataan autoihin litroittain, lihaa sitäkin niin paljon kuin pakastimeen mahtuu. Minun ostoslistalleni kuuluu ehdottomasti ruisleipä. Ruotsista nimittäin saa Fazerin ruisleipää, joka Norjassa on täysin tuntematonta.

Norjalaisten hamstrausinto on suorastaan pökerryttävää, vaikka monet varmasti käyvät usein Ruotsissa ostoksilla. Mahtavatkohan heti rajan toisella puolella asuvat ostaa mitään Norjasta? Pitkämatkalaiset saattavat viettää koko päivän shoppaillen ja palata kotiin auto ostoksista notkuen.

Meidän erittäin vaatimattomat ostoksemme

Norjan ja Ruotsin raja on myös EU-raja eli tulliraja. Ostoksia ei saa tuoda tullitta kuinka paljon tahansa, ja Norjan tulli todellakin näyttää vahtivan paluuliikennettä. Lähes joka kerta, kun olemme käyneet Ruotsin puolella ostoksilla, paluumatkalla kaikki liikenne on ohjattu kulkemaan Norjan puolella tulliaseman kautta. Autot ajavat hitaasti tullin läpi ja tullimiehet katselevat silmä kovana, mikä auto kannattaisi pysäyttää ja tarkastaa. Ruotsin halvat hinnat varmasti houkuttelevat ihmisiä salakuljettamaan hiukan enemmän vaikkapa alkoholia kuin mitä tullitta saa tuoda.

Tulli lähestyy

Melkein kuin Suomessa

Takana on viikonloppu Tukholmassa, jossa olen vuosien varrella käynyt monta kertaa. Edellisestä käynnistä on tosin vierähtänyt jo tovi. Enpä ole tainnut itse asiassa Ruotsissakaan käydä Norjaan muuton jälkeen, jollei lasketa muutamaa shoppailureissua juuri ja juuri rajan yli.

Suomesta katsottuna Ruotsi näyttää ulkomaalta, mutta Norjasta katsottuna Ruotsi on melkein kuin Suomi. Erot hälventyvät ja samanlaisuudet korostuvat. Ja Suomen ja Norjan erot näkyvät entistä selvemmin.

Ruotsissa tuntuu pärjäävän suomalaisella logiikalla paremmin kuin Norjassa. Töissäkin meillä on tapana ruotsalaisen työkaverini kanssa säännöllisesti pudistella päätämme norjalaisten omituisuuksille ja sitten todeta, että Suomessa ja Ruotsissa asia on eri tavalla - ja keskenään usein samalla tavalla.

Ja sitä paitsi Suomi näkyy Tukholmassa joka puolella. Kadulla kuulee puhuttavan suomea varsinkin nyt kesällä, kun turistit vaeltavat laivoilta keskustaan ja takaisin. Monissa elintarvike- ja muissakin pakkauksissa on teksti myös suomeksi, koska samoja tuotteita myydään molemmissa maissa. Kaupasta saa ruisleipää ja Fazerin suklaata. Lyhtypylväässä olevassa huutokaupan mainoksessa on Helene Schjerfbeckin maalaus.

Tukholman ja Helsingin katukuvassa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin Oslon ja Helsingin. Arkkitehtuurissa on enemmän samanlaisia piirteitä, ja Tukholmassa ihmiset pukeutuvat yksilöllisemmin kuin Oslossa - aivan kuten Helsingissäkin.

Miehen kanssa liikkuessa tuli mieleeni, että Ruotsissa saattaa jopa selvitä suomalaisella logiikalla paremmin kuin norjalaisella logiikalla. Ainakin ruotsia koulussa opiskellut suomalainen lukee ja ymmärtää ruotsinkielistä tekstiä sujuvammin kuin norjalainen. Norjalainen tosin ymmärtää ja tulee ymmärretyksi puhuessaan ruotsalaisten kanssa ehkä vaivattomammin kuin suomenruotsiin tottunut suomalainen.

Pisteenä iin päällä oli paluumatka Flyben lennolla pieneltä Bromman kentältä. Se oli kuin kotimaanlento Suomessa. Potkurikone, jolla pörrättiin reilu tunti Tukholman ja Oslon väliä, taisi olla Finnairin vanhaa kalustoa. Istuintaskun esitteissä oli suomenkielistä tekstiä. Ja ohjaimissa oli suomalainen miehistö finnairinsinisissä työasuissaan.

Ruotsissa pitäisi varmaan käydä useammin.