keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Puhutaanko kieliä?

Ulkomaalaisen on helppo tulla Norjaan kielen puolesta. Käytännössä kaikki puhuvat englantia ja tuntuvat jopa puhuvan sitä mielellään, joten kaikenlaiset arkipäivän asiat hoituvat yleensä erinomaisesti norjaa puhumatta. Olen oikeastaan todella harvoin joutunut tilanteeseen, jossa halutessani hoitaa jonkin asian englanniksi vastapuolella olisi mennyt sormi suuhun. Itse asiassa kaikki "kielitaidottomat" ovat tainneet olla maahanmuuttajia, jotka mitä ilmeisimmin eivät ole oppineet englantia kotimaassaan.

Englannin opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla, ja esimerkiksi me miehen kanssa olemme jo ajat sitten panneet merkille, että 10-vuotias viikonloppulapsi on jo jonkin aikaa ymmärtänyt varsin paljon meidän englanninkielisestä keskustelustamme. Se siitä salakielestä. Myös monet iäkkäämmät ihmiset saattavat yllättää puhumalla sujuvaa englantia. Yllätys se on minulle siksi, että vertaan heitä samanikäisiin suomalaisiin, joiden kouluaikana englantia ei ole opiskeltu yleisesti.

Lisäksi useimmat norjalaiset puhuvat englantia ilman kovin vahvaa aksenttia, joka vaikeuttaisi ymmärtämistä. Poikkeuksiakin toki on, kuten Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Thorbjörn Jagland, jonka aksenttia saadaan ihmetellä rauhanpalkinnon julkistamisen yhteydessä.

Sanasto- ja kielioppivirheitä norjalaiset tekevät vähän samaan tapaan kuin suomalaisetkin, eli käytetään norjalaista kielioppia tai norjalaisia ilmaisuja mutta englannin sanoja - siis puhutaan "norjaa englanniksi". Norjan ja englannin erot toki ovat paljon pienempiä kuin suomen ja englannin erot, joten nämä virheet eivät kuulosta niin pahoilta kuin "englanniksi puhuttu suomi". Norjalaisilla tosin tuntuu olevan taipumus ryhtyä inttämään vastaan virheiden kohdalla - näinhän se kuuluu sanoa englanniksi koska näin se sanotaan norjaksikin! Esimerkiksi sujuvaa englantia puhuva mieheni käyttää sinnikkäästi fortnight-sanan - tai yksinkertaisesti two weeks - sijaan suoraan norjasta käännettyä ilmaisua fourteen days (jonka merkitys norjaksi on kaksi viikkoa eikä suinkaan tasan 14 päivää). Tai sanoo learn kun pitäisi sanoa teach, koska sekä oppia että opettaa on norjaksi lære.

Ennen Norjaan muuttoa ja alkuaikoina muuton jälkeen, kun en todellakaan osannut vielä norjaa ja puheen ymmärtäminenkin teki tiukkaa, päivällispöydällinen ihmisiä saattoi kohteliaasti puhua koko illan englantia yhden norjankielentaidottoman takia. Kun aikaa kului ja norja alkoi tarttua niin, että ymmärsin puhetta ja osasin muutaman sanan sanoa itsekin, tilanne muuttui dramaattisesti. Se, että osasin vastata "mitä kuuluu?" -kysymykseen norjaksi yhdellä lauseella, oli useimmille merkki siitä, että minulle ei tarvinnut enää puhua englantia. Ollenkaan. Käytännön kielitaitoni ei tässä vaiheessa ollut vielä läheskään sillä tasolla, että olisin pystynyt osallistumaan keskusteluun, jossa on itseni mukaan lukien mukana enemmän kuin kaksi ihmistä. Seurueesta riippuen erilaisten murteiden kirjo tai keskustelun aihepiirin outous saattoi aiheuttaa sen, etten edes ymmärtänyt kuin murto-osan kaikesta puheesta. No, Siperia opettaa, ellei sitten pitkästyminen tapa ensin.

Minä olen nykyisessä työpaikassa alusta lähtien eli runsaan parin vuoden ajan noudattanut käytäntöä, että puhun ensisijaisesti norjaa tai ruotsia ja otan englannin avuksi vasta sitten, jos asia ei todellakaan selviä muulla kielellä. Näissä tapauksissa englannin käyttäminen ei ole ollut ongelma vastapuolellekaan.

Olen kuitenkin töissä törmännyt myös ihmisten haluttomuuteen hoitaa työasioita englanniksi. Olen esimerkiksi usein saanut tehtäväksi soittaa suomalaiseen pankkiin tai puhelinyhtiöön ja selvitellä asioita, kun se, jolle asian hoitaminen varsinaisesti kuuluisi, ei itse tohdi. Aluksi kuvittelin, että norjalainen ei halua ottaa riskiä joutua vastatusten vain suomea puhuvan kanssa, ja vakuuttelin, että kyllä siellä aivan varmasti puhutaan englantia. Sitten jossain vaiheessa tajusin, että ongelma onkin työasian hoitaminen englanniksi. Vasta kun on takuuvarmaa, että vastapuoli puhuu ruotsia, työpaikan norjalaiset taipuvat tarttumaan itse puhelimeen. Täytyy tosin sanoa, että tämä ongelma koskee lähinnä firman ylempiä toimihenkilöitä. Asiakaspalvelun tytöt, jotka sanovat suoraan etteivät luota englannin taitoonsa, kuitenkin käytännössä alkavat reippaasti puhua englantia, jos soittaja ei puhu tai ymmärrä norjaa. Ehkä tässä on jonkinlainen sukupolvien ero kyseessä.

Joskus itsepintainen norjan puhuminen englannin sijaan työasioissa alkaa tuntua suorastaan epäkohteliaalta. Kuvitelkaapa tilanne, jossa kokoukseen norjalaisten kanssa on saapunut suomenkielinen suomalainen, joka ei puhu norjaa. Hänen kuitenkin oletetaan puhuvan ruotsia - norjalaisten käsityksen mukaan suomalaiset puhuvat ruotsia - ja kysyttäessä hän myöntää puhuvansa vähän mutta alkaa samalla näyttää hiukan epävarmalta. Hieno juttu, sittenhän me voimmekin puhua norjaa, sanovat norjalaiset ja vetävät kokouksen läpi norjaksi. Suomalainen mitä ilmeisimmin ymmärtää suurimman osan tai ei ainakaan kerro, jos ei ymmärrä, ja puhuu itse varsin yksinkertaista ja takeltelevaa ruotsia, mikä ei ollenkaan haittaa norjalaisten norjan puhumista.

Samat norjalaiset puhuvat kyllä kiltisti englantia, kun pidetään kokousta sellaisen suomalaisen kanssa, joka ilmoittaa puhuvansa vain ja ainoastaan englantia.

Vuodatuksen loppukevennykseksi kokoelma pohjoismaisia aksentteja. Alkujuonto on skandinaaviskaksi englantilaisella tekstityksellä. Siitä eteenpäin puhutaan englantia... ;)


lauantai 17. marraskuuta 2012

Keittiökokeiluja: Suksessterte


Suksessterte eli menestystorttu kuuluu monen norjalaisen kahvilan vakiotarjontaan ja tuntuu olevan usein myös juhlapöydän keskipisteenä. Maku on todella makea, joten kovin isoa palaa ei tarvita makeannälän taltuttamiseen.

POHJA
4 munanvalkuaista
150 g tomusokeria
150 g manteleita tai hasselpähkinöitä
(1 tl leivinjauhetta)

KREEMI
4 munankeltuaista
1 dl kuohukermaa
125 g sokeria
1 tl vaniljasokeria
150 g voita

KORISTEEKSI
Rouhittuja pistaasipähkinöitä (tai manteleita tai muita pähkinöitä)

Jauha mantelit tai hasselpähkinät. Jauheen ei tarvitse olla aivan hienoa, mutta kuitenkin selvästi hienompaa kuin esim valmiina ostettava mantelirouhe. Sekoita jauhe ja tomusokeri keskenään. Sekoita mukaan myös leivinjauhe, jos käytät sitä. Leivinjauhe ei ole mukana kaikissa resepteissä, joten ilmeisesti ilmankin pärjää. Itse olen kuitenkin tainnut käyttää sitä varmuuden vuoksi joka kerta.

Vaahdota munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi. Sekoita varovasti sokeri-pähkinäjauhe vaahtoon. Älä sekoittele taikinaa yhtään enempää kuin on aivan tarpeellista. Voitele ja jauhota n. 24 cm läpimitaltaan oleva vuoka, ja kaada pohjataikina siihen. Kypsennä uunin keskitasolla 160 asteessa 30-35 minuuttia. Varo paistamasta liikaa, koska pohja on melko ohut.

Valmista kreemi vaikkapa pohjan kypsyessä. Sekoita keltuaiset, kerma, sokeri ja vaniljasokeri kattilassa ja lämmitä seosta matalalla lämmöllä, kunnes se paksunee. Kreemiä ei ole tarkoitus keittää, ei edes kiehauttaa, joten hellan levy voi olla vaikkapa kolmosella (asteikolla 1-6). Muista sekoittaa säännöllisesti, jotta näet, miten tilanne kehittyy. Anna seoksen jäähtyä 15-20 minuuttia ja lisää kuutioitu, pehmeä, huoneenlämpöinen voi. Sekoita, kunnes voi on sulanut. Varo ettei seos pääse jäähtymään liikaa ennen kuin lisäät voin, jotta voi sulaa siihen. Laita kreemi viileään, jotta se jähmettyy hieman.

Kun pohja on huoneenlämpöinen ja kreemikin jäähtynyt ja jähmettynyt, levitä kreemi pohjan päälle. Koristele  pähkinärouheella. Laita torttu jääkaappiin odottamaan tarjoilua, jotta kreemi jähmettyy entisestään eikä valu pois kakun päältä, kun leikkaat kakkua. Parasta on, jos torttu kreemeineen saa jähmettyä jääkaapissa tunnin tai pari. Meillä ei tänään jaksettu odottaa niin kauan, joten kreemi oli vielä hieman valuvaa.



maanantai 12. marraskuuta 2012

Uusi uljas Oslo



Oslo S 2020 (kuvan lähde Rom Eiendom AS)
Oslossa tuntuu olevan rakennustyömaa vähän joka kulmassa. Isompi tai pienempi. Oopperatalon ja rautatieaseman ympäristöstä taitaa löytyä se kaikkein ison. Siellä nimittäin laitetaan koko rannan näkymää uuteen uskoon. Valmista pitäisi olla muutaman vuoden kuluttua ja suunnitelmien mukaiset havainnekuvat näyttävät aivan erilaisilta kuin nykytilanne.

Oopperatalo, vuonna 2008 valmistunut wau-arkkitehtuurin ilmentymä, on jo antamassa esimakua uudesta, uljaasta Oslosta, ja lisää nousee koko ajan.


Oslo on alunperin rakennettu käytännön näkökulmat huomioiden, ei esteettiset arvot. Vuonon rannassa keskustan kohdalla on tietenkin ollut satama - ja E18-valtatie. Suurin osa liikenteestä on jo siirtynyt tunneliin ja nykyään vielä paikalla olevan asfalttikentän tilalle pitäisi kai tulla jonkinlainen puistomainen alue.

Oopperatalo on yksi Oslon päänähtävyyksistä ja todellakin näkemisen arvoinen. Sen ympäristö sen sijaan ei hivele silmää. Puoliksi purettuja ajoramppeja, kasoittain asfaltinkappaleita ja jotain vihreää vedentapaista. No, kaipa tämä tästä jollakin aikavälillä kaunistuu.



sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Olet ollut Norjassa liian kauan, kun...

...olet aina varautunut nappaamaan kiinni sulkeutuvasta ovesta, kun kuljet jonkun perässä.
Oven auki pitäminen perässä tulevalle tuntemattomalle ei ole norjalaisten vahvuusaluetta. Ei myöskään välikapulan laittaminen kassahihnalle omien ostosten perään. Päin vastoin jälkimmäinen näyttää joistakin ihmisistä tuntuvan todella erikoiselta, jos ihmetteleviin silmäyksiin on uskominen.

...käytät "mmmm"-äännähdystä keskustelun täytteenä.
Tai sitten vain venytät sanoja vähän enemmän kuin ulkopuolisesta tuntuu tarpeelliselta. Mahdollisesti tällaisesta puhetavasta johtuen suomi kuulostaa staccatolta norjalaiseen korvaan.

...muistat Norjan sijoituksen Euroviisuissa vähintään kolmelta viime vuodelta.
Norja kuuluu niihin maihin, joissa Euroviisut eli Melodi Grand Prix on merkittävä juttu. Norja on saanut jättipotin kolmesti, mutta täältä on myös lähetetty kilpaan yhtä outoja edustajia kuin Suomesta.

...et voi ymmärtää, miten ulkomaalaiset eivät ole kuulleet Bjørn Dæhliesta.
No siis, kyllähän nyt kaikkien pitää norjalaiset kansallissankarit tuntea! Miten niin et seuraa talviurheilua? Kuka ihmeen Kimi Räikkönen?

...uskot tosissasi, että huonoa säätä ei ole olemassakaan, vain vääränlaisia vaatteita.
Norjalainen totuus, jota toistellaan usein. Ulkoiluvaatteiden suhteen Norjassa on kyllä kieltämättä hyvät valikoimat laadukasta tavaraa. Ja kallista. Ehkä tämä selittää myös norjalaisten innon lenkkeillä ja pyöräillä säässä kuin säässä.

...sinulla on kaksi autoa, mökki ja vene, tai jopa useampia.
Statussymbolien pitää olla kunnossa. Ihmisillä on rahaa ja sitä myös käytetään. Toisaalta norjalaisilla on kuulemma myös aika reippaasti velkaa.

...viikon viettäminen pienessä mökissä vuorilla ilman juoksevaa vettä ja sähköä tuntuu houkuttelevalta.
...mielestäsi pääsiäiseen liittyy erottamattomasti hiihtäminen ystävien ja perheen kanssa perheesi vuoristomökillä.
Mökki eli hytte on paikka, jonne mennään viettämään vapaa-aikaa. Mökki voi olla vuorilla tai meren rannalla ja ilmeisesti aika usein alueella, jolla on paljon muitakin mökkejä. Ollaan siis erämaassa mutta lähellä muita.

...ylimääräinen vapaa kirkollisen pyhän takia tarkoittaa "nyt kännätään".
Esimerkiksi pääsiäisena on vapaata jo kiirastorstaista lähtien ja monet  pitävät koko viikon lomaa. Ei niin, että pääsiäisenä tai muuna kirkollisena pyhänä muisteltaisiin sen uskonnollista merkitystä, vaan silloin kuuluu rentoutua. Kukin tavallaan.

...yhdistät mielessäsi perjantai-iltapäivän ja käynnin valtion omistamassa viinakaupassa.
...et ajattele mitään erityistä ostaessasi 50 € maksavan pullon "halpaa" viinaa Vinmonopoletista (vast. Alko).
...juotavan ostaminen 100 €:lla yhden baari-illan aikana ei tunnu enää kohtuuttomalta.
Alkoholi on kallista, mutta se ei näytä haittaavan. Onhan näillä rahaa. Ja juomatavat eivät lopulta taida paljonkaan poiketa suomalaisista, paitsi että kadulla ei näy humalaisia vaan ryyppääminen tapahtuu häveliäästi (?) vähemmän julkisissa paikoissa.

...huomaat olevasi kiinnostuneempi viinin alkoholiprosentista kuin sen nimestä.
...sanot "kyllä tämäkin alas menee", kun saat huonoa viiniä.
Vahvistusta edelliseen...

...myöhästyt mieluummin lennoltasi kuin jätät ostamatta täyden lastin alkoholia tax-freesta.
Kun se alkoholi kuitenkin on aika kallista, niin halvemmalla saadessa kannattaa aina ostaa niin paljon kuin voi. Jos katselee ulkomaan lennoilta tulevia ihmisiä Gardermoenilla, niin kaikilla - siis aivan kaikilla - on tax-free-kaupan muovikassi kilisevine tuliaisineen.

...matkustaessa pelkäät tullia enemmän kuin terroristeja.
Onkohan sinne matkalaukkuun pakattu vielä lisää tuliaisia? Vähän niin kuin kiintiön päälle? Kun kerran ulkomailla on niin paljon halvempaa. Ja sitä paitsi, miksi terroristit tekisivät mitään rauhaa rakastaville norjalaisille?

...on normaalia syödä lounas 11.00 ja päivällinen 15.00.
Lounas on suomalaisittain katsoen välipala, joten ei ihmekään, että nälkä yllättää uudelleen niin nopeasti.

...et ihmettele tapaa tehdä aina "matpakke", voileipäpaketti lounaaksi.
Vielä selvennyksenä edelliseen, että lounas on todellakin vain leipää.

...sinulla on tapana kietoa paistettu makkara kylmään lettuun.
...olet tosissasi sitä mieltä, että kalapullat maistuvat joltakin.
Makuja on monia, ja norjalaisille tuntuvat maistuvan yhdistelmät, joita kukaan muu ei ole tullut ajatelleeksi. Grillimakkara ja makea vohveli, maksapasteija ja banaani. Ja sitten nuo hienoksi jauhetut kalajalosteet... Eivät ne oikeasti maistu miltään.

...uskot, että olematon tuotevalikoima kaupassa vain helpottaa ostosten tekoa.
Tuleepa mieleen, kun vein norjalaisen ruokaostoksille Stockmann Herkkuun. Kuin lapsi karkkikaupassa. Itse olen luokitellut lähialueen ruokakaupat A-, B- ja Ö-ryhmiin. Lähin kauppa on valitettavasti Ö, eikä sinne kannata mennä ostoksille, jos haluaa jotakin maitoa, leipää, jauhelihaa tai vessapaperia erikoisempaa eikä niiden merkillä ole väliä.

...tiedät että elämän tarkoituksella on jotain tekemistä sanan "koselig" kanssa (cosy, mukava)
Mukavuus ja kaikkien viihtyminen on olennaisempaa kuin se, saadaanko jotain aikaiseksi. Tämän ajatuksen itse asiassa luin lehdestä tänään.

...kuulet uutisen toisella puolen maailmaa olleesta terrori-iskusta, ja ensimmäinen reaktiosi on "herregud, onko norjalaisia loukkaantunut?"
Norja on kuin kylä, jonka asukkaat ovat kiinnostuneitä lähinnä toistensa tekemisistä. Se, mitä muille ja muualla tapahtuu, ei ole niin olennaista.

...alat uskoa, että maailma romahtaisi ilman Norjan ponnisteluja.
Norja sotii Naton riveissä kaikkia pahiksia vastaan, jakaa Nobelin rauhanpalkinnon, on urheiludopingin esitaistelija ja ylläpitää maailman öljytasapainoa. Ihan vain muutaman asian mainitakseni.

Olet ollut Norjassa liian kauan, kun -määritelmiä löytyy netistä monestakin paikasta, ja olen tähän ottanut mukaan vain valitut palat. Pois jäi esimerkiksi sellaisia asioita, jotka pätevät muihinkin Pohjoismaihin. Kootut selitykset on laadittu pilke silmäkulmassa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...