maanantai 23. syyskuuta 2013

Kierrätystä ja antiikkia


Pistäydyin taas käytetyn tavaran kaupassa eli Bruktbutikken Møllassa, tällä kertaa kameran kanssa, ja juttelin myös kaupan toiminnasta suomalaisen myymäläpäällikön kanssa. Møllan toiminta on nimittäin hieman monitahoisempaa kuin miltä päällepäin näyttää.

Kaupan taustalla on Bærumin kunna­­n omistama yritys, Mølla kompetansesenter ("osaamiskeskus"), jonka toiminnan punaisena lankana on mm. syrjäytymisen ehkäiseminen. Kaupassa myytävät tavarat ovat peräisin kunnan kierrätyspisteestä, ja osa kaupan työntekijöistä on työharjoittelussa tai työkokeilussa olevia henkilöitä.

Møllalla on oma tavaranvastaanotto kunnan jätteenlajittelu- ja kierrätyspisteessä, joka on tavallista kaatopaikkaa kehittyneempi laitos. Sieltä tuodaan päivittäin kaksi isoa pakettiautollista tavaroita, joita ihmiset ovat jättäneet Møllan kontteihin. Kaikkea ei toki oteta myyntiin, vaan tavaroista valikoidaan ne, jotka ovat käyttö- ja jälleenmyyntikuntoisia joko sellaisenaan tai puhdistettuna ja huollettuna, ja joilla arvioidaan olevan mahdollisuus mennä kaupaksi. Mitään romutavaraa kaupasta ei siis löydy.

Kaupan valikoimat ovat melko monipuoliset, ja tavara vaihtuu koko ajan, kuten voi arvata jo sillä perusteella, että uutta tavaraa tulee sisään jatkuvasti. On arkipäivän käyttöesineitä, huonekaluja, antiikkia, kirjoja, cd-levyjä eli kaikenlaista, mistä ihmisillä on tarve päästä eroon, mutta vaatteita täältä on turha etsiä. Hintapolitiikkana on pitää hintataso hieman kirpputorihintoja korkeampana – ideahan ei ole, että täältä ostettua tavaraa viedään suoraan kirpputorille myytäväksi korkeammalla hinnalla. Toisaalta esimerkiksi antiikiksi luokiteltavien tavaroiden hinnat ovat huomattavasti matalammat kuin antiikkikaupassa.

Niille, joilla on tarve hankkia vaikkapa sohva tai astioita edulliseen hintaan, Mølla on aarreaitta. Myymäläpäällikön mukaan erityisesti astioita tuodaan tavaran vastaanottoon runsaasti, ja vaikutelma on, että ihmiset heittävät pois muutaman vuoden ikäisiä astiastoja kyllästyttyään niihin ja ostavat uudet tilalle. Itse esimerkiksi panin tällä kertaa merkille kassalla, että joku asiakas oli löytänyt pinon Hadelandin isoja lasilautasia, joiden hinta tavallisessa kaupassa on aivan toisissa sfääreissä kuin Møllassa. Astiaosastolta löytyy muutenkin tunnettuja merkkejä, esimerkiksi myös hieman vanhempaa norjalaista ja pohjoismaista posliinia, usein myös esim. Arabiaa. Toisaalta myyntiin saattaa päätyä tavaraa myös kuolinpesistä tai erilaisten yritysten konkurssipesistä. Tai sitten ihmiset heittävät pois edelleen alkuperäispaketissa olevia eli täysin käyttämättömiä tavaroita, ehkäpä lahjaksi saatuja, joille ei ole löytynyt käyttöä.

Olohuoneosasto
Erilaisia arkipäivän käyttötavaroitahan meillä kaikilla on silloin tällöin tarve poistaa nurkista tilaa viemästä, ja niiden kierrättäminen vaikkapa kirpputorilla myymällä on ainakin Suomessa yleistä. Norjassa sen sijaan – ja nyt puhun lähinnä Oslon seudusta, sillä Norjan muista osista minulla ei ole tietoa – kirpputorien suosio ei ole lähelläkään sitä mitä Suomessa. Onhan täälläkin kirppiksiä, mutten ole esimerkiksi vielä törmännyt itsepalvelukirppikseen, josta voisi vuokrata myyntipöydän tavaroilleen. Suuri osa satunnaisista kirpputoreista näyttää olevan koulujen soittokuntien järjestämiä, ja niillä myydään ihmisten tähän tarkoitukseen lahjoittamia tavaroita.


Messinki- ja tinaesineet odottavat puhdistusta
...ja hopeat joulua
Osa Møllassa myynnissä olevista tavaroista sen sijaan herättää ainakin minussa ihmetystä. Ei sen takia, että ne ovat myynnissä, vaan koska ihmiset näyttävät heittäneen pois sellaistakin tavaraa, joilla kuvittelisi olevan joko tunnearvoa tai aivan selkeä rahallinen arvo. Møllasta saattaa löytyä antiikkihuonekaluja, perintöhopeita, arvotaidetta tai sata vuotta vanhoja, kauniisti kirjailtuja pöytäliinoja. Jotain tämän tapaista esimerkiksi...

Ruusuja hopeamaljassa, anyone?
Suomalaista lasia
Arvotaidetta (priimatavaraa pienen paikkauksen jälkeen)
Lisää arvotaidetta
Royal Copenhagen
Uusi verhoilu ja nämä pääsevät oikeuksiinsa
Oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea ihmiset heittävät pois? Vastaus ainakin norjaisten osalta näyttää olevan, että pois heitetään ihan mitä tahansa. Varmaan samansuuntaiseen ilmiöön törmää nykyään monessa muussakin maassa, kun asiaa ryhtyy tutkimaan.

Jos ihmiset eivät syystä tai toisesta halua pitää näitä tavaroita, miksi he eivät myy niitä? Moni antiikkikauppias varmasti ostaisi mielellään monet näistä tavaroista, jos niitä ei halua ryhtyä kaupittelemaan netissä. Ajattelevatko norjalaiset, että omien vanhojen tavaroiden kaupitteleminen on jotenkin kiusallista? Jos vaikka naapurit luulevat meitä köyhiksi? Vai onkohan kyseessä jokin nimenomaan tämän alueen erityispiirre? Onko joillakin ihmisillä yksinkertaisesti niin paljon rahaa, että muutaman tuhannen kruunun arvoinen antiikkiesine luokitellaan vanhaksi roinaksi, jonka pois heittäminen ei edes kirpaise? Siitäkö on kysymys? 

Hyötykäyttöön Afrikkaan vai koristeeksi kotiin?
Itse ostin Møllasta äskettäin täkäläiseen maastoon soveltuvan polkupyörän, joka oli huollettu ennen myyntiin laittoa. Senkin oli joku heittänyt pois, vaikka siitä olisi varmasti vaikkapa netissä myymällä saanut hyvän hinnan. Miehen ensireaktio (pyörää näkemättä) saattaa osaltaan kuvata norjalaista ajatusmaailmaa: Ostit polkupyörän käytetyn tavaran kaupasta?! Miksi? Pyörä sai kyllä miehen hyväksynnän, kun hän oli itse todennut sen olevan kuranttia tavaraa eikä ruosteinen romu. Tällä käynnillä mukaan löytyi Kilta-kulhoja ja miniatyyrikangaspuut. Hyvin edullisesti.


Vanhaa norjaista posliinia
Modernia lasia
Suomalaista muotoilua

18 kommenttia:

  1. Heli, samanlaisia ajatuksia sinulla kuin minullakin Möllasta, hintataso on kohdillaan verraten meidän hintoihin täällä Suomessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos katsoo esim. vanhan Arabian hintoja täällä, ne ovat paljon alemmat kuin Suomessa. Todennäköisesti täällä arvostetaan enemmän norjalaisia eli kotimaisia tuotemerkkejä. Tosin Möllan hintataso on kyllä muutenkin houkutteleva. ;)

      Poista
  2. Vaarallisia paikkoja tuollaiset... varsinkin jos yhtään tietää vanhoista tavaroista, antiikista ja Suomen hintatasosta. Sitä saattaa tehdä luvattoman paljon "hyviä löytöjä", vaikka mihinkään ei enää mahdu. Ihan hyvä bisnesidea kuitenkin jollekin: hankkia Norjasta vanhaa Arabiaa ja suomalaista lasia pilkkahintaan ja myydä niitä eteenpäin Suomessa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla olisi tosiaan vaikka mitä kotiin vietävää. Minulla (onneksi) ongelmana on tilanpuute. Mutta mikä ettei täältä voisi vielä jotain Suomeen vaikka ihan lahjaksi, jos löytää jotain, joka joku keräilee.

      Poista
  3. Jos joku ajaisi autolla edestakaisin ja viitsisi roudata vanhaa suomalaista lasia ja posliinia Suomeen, ja olisi myynti hoidettu Suomen päässä, niin tosiaan siinä voisi päästä palkoille! Pakko oli itse just hamstrata tuossa Helin ekassa kuvassa näkyvät Arabian Iso Ruusu-nimiset kupit (keskihyllyllä vasemmalla). Suomessa ne maksavat n. 45 € per kuppipari, nyt niiden ollessa tarjouksessa Mølla- butikkenissa hinnaksi jäi 17 kruunua/kuppipari...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä bisnesidea, hmmm... ;) Melkoinen hintaero noissa kupeissa Suomen hintoihin.

      Poista
  4. Onpa mahtava paikka, kaikin puolin. Aarreaitta tosiaankin! Ja aivan uskomatonta, mitä ihmiset heittävät menemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla tosiaan alkaa ihmetellä, eivätkö ihmiset arvosta isoisovanhempien hopeahääpäivälahjaksi saamaa kaunista hopeamaljaa tai eikö yhtään kirpaise heittää pois tuhannen euron polkupyörä. Esim. uudehkojen astioiden tai kirjojen kierrätyksen ymmärrän jo paljon paremmin.

      Poista
  5. Täällä ylhäällä ei ole kuin Fretex (Pelastusarmeijan myymälä) ja tavara on todella halpaa. Jo muutamalla kympillä saa messinkiä, kiveä, taidetta tai posliinia.
    Osa myymälästä on siirtynyt olohuoneeseeni, joka kerta käydessäni Tromssan keskustassa ostan pari pussillista tavaraa jota en itse asiassa tarvitse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä lähimmässä Fretexissä taitaa olla vain vaatteita. Hih, sinähän voisit perustaa oman kaupan niille heräteostoillesi. ;)

      Poista
  6. No voi hemmetti mutta johan on putiikki! Olisipa rahaa ja aikaa niin voisi poiketa sillä kuviesi (kiitos paljon) perusteella se todellakin on aarreaitta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvissa on enimmäkseen antiikkiesineitä (ne niin hivelivät silmää), mutta tuolla on kyllä aika paljon ihan käyttötavaraakin. Kukkaruukuista alkaen. :)

      Poista
  7. Aarrearkku, aivan uskomaton aarrearkku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan! Luulen, että monet ihmiset eivät edes harkitse käyvänsä käytetyn tavaran kaupassa, koska kuvittelevat sellaisen aivan erilaiseksi.

      Poista
  8. Onpa ihana paikka!!! Mä kyllä kanssa tyhjentäisin varmaan hyllytolkulla sieltä tavaraa :D Terveisin pikku-hamsteri!

    Ikävä kyllä täällä Ruotsissa tiedetään tismalleen vanhan Arabian jne. arvo :/ Harmillista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kuvitella, että Arabia on Ruotsissa yleisempää ja tunnetumpaa kuin Norjassa. Mutta toisaalta keräilykulttuuri itsessään saattaa olla täällä erilainen kuin siellä.

      Poista
  9. Tuli mieleen, että meillä täällä Vesterålenissa on samalla tapaa toimiva kierrätyskeskus. Työtekijöistä osa on kehitysvammaisia ja kierrätyskeskus järjestää heille tärkeää tekemistä ja työharjoittelua. Niin siitä piti sanoa, että olen ymmärtänyt osan tuotteista tulevan kuolinpesistä. voi olla, että sen vuoksi kirpparilla on paljon hyvää ja arvokastakin tavaraa. Kuolleella ei ole ollut sukulaisia tai muusta syystä koko omaisuus on luovutettu kierrätyskeskukselle. Tuli vain mieleen, kun ihmettelit arvokasta tavaraa siellä. :) Ja eihän nämä norjalaiset ymmärrä, kuinka arvokasta Arabia meille on. :) Tuntuu siltä.ü

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti osa Möllankin tavaroista on kuolinpesistä. Perilliset ovat kärränneet "kaatopaikalle" kaiken, jolle ei itseltä löydy käyttöä. Silti ihmettelen, koska joukossa on niin paljon myös aivan selkeää arvotavaraa, antiikkia. Olen nähnyt täälläpäin ilmoituksia kuolinpesien yms. ostohalukkuudesta, mutta ehkä nämä dumppaajat eivät ole olleet pikkurahan tarpeessa.
      Varmastikaan vanhan Arabian arvo ei ikinä kohoa täällä lähellekään Suomen hintoja, ulkomaalaista tavaraa kun on, mutta luulisi, että vaikkapa vanhalla Porsgrundilla olisi Norjassa jonkinlaista vastaavaa statusarvoa kuin Arabialla Suomessa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...