torstai 27. toukokuuta 2010

Ollako vai eikö olla

Finsktalende medarbeider. Rekrytointifirman ilmoitus ei anna juuri muita tietoja kuin että töitä on tarjolla suomea ja ruotsia taitavalle henkilölle, joka kykenee työskentelemään tietokoneen ja numeroiden kanssa. Hakemus menemään.

***
Parin päivän kuluttua puhelin soi. Nopeaa norjankielistä puhetta... Vaihdan itse saman tien norjasta ruotsiksi, niin saan jotain sanotuksikin. Kysymyksiä minusta, minimaalisesti tietoa työnkuvasta, työnantajaa ei mainita. Osa-aikatyön tuntimäärän nainen sentään saa sanottua. Kun kysyn palkasta, vastausta ei löydy. "Oletko edelleen kiinnostunut? Tulepa käymään täällä meillä haastateltavana."

***
Parin päivän päästä rekryfirman toimistossa. Nainen puhuu norjaa harvinaisen epäselvästi ja nopeasti. Totean oikein ääneen, että sinäpä puhut nopeasti! Vink, vink!!! Vihje ei mene perille ja vauhti jatkuu samana. Käydään taas läpi minun osaamistani. Hiukan lisätietoja työstä ja työnantajan nimikin selviää. Nyt löytyy tietoa myös tuntipalkasta. "Oletko edelleen kiinnostunut? Ei tarvitse vastata heti, lähetä vaikka sähköpostia illalla. Puhun työnantajan kanssa ja katsotaan, mitä he sanovat."

***
Sähköpostikirjeenvaihtoa.
- Olen edelleen kiinnostunut työpaikasta. Mitäpä seuraavaksi?
- Työnantaja haluaa keskustella kanssasi. Herra F:n toimipaikka on Tukholmassa eikä hän valitettavasti pääse käymään Oslossa nyt, mutta hän voisi soittaa sinulle ensi viikolla.
- Minä olen Suomessa ensi viikolla, mutta käyhän se.

***
Odottelen puhelisoittoa, joka on sovittu tiettyyn aikaan, ja yritän löytää rauhallisen paikan, jossa puhua. Mahdotonta. Herra F soittaa vartin myöhässä ja on kovasti pahoillaan. Mitäpä pienistä... (Jos olisit ollut enemmän myöhässä, en olisi voinut vastata, koska minullakin on hetken päästä sovittu tapaaminen, josta kyllä mainitsin...) Tällä kerralla saan jo reilummin tietoa työnkuvasta. Ja sitten taas käydään läpi, kuka ja mikä minä olen. "Kuulet meistä muutaman päivän sisällä."

***
Sähköpostia rekryfirman naiselta.
- Oletko edelleen kiinnostunut?
- Edelleen työpaikan tarpeessa...
- Herra F arveli, että tämä voisi onnistua, vaikka ruotsisi voisi olla vähän parempaa.
- Jaaha... Ja mitä seuraavaksi?
- Voisit käydä työnantajan toimistolla puhumassa lisää ruotsia ja suomeakin.

***
Rekryfirman nainen lähettää minulle tapaamisajankohdan ja osoitteen. Karttahaku ei tunnista osoitetta. Näpyttelen kadun nimeä karttahakuun hiukan eri tavoilla kirjoitettuna ja vihdoin nappaa - ja vieläpä siitä kaupunginosasta, missä paikan pitäisi olla.

***
Sitten taas syyniin. Jostakin syystä nyt ei jännitä yhtään ja ruotsikin sujuu kiitettävästi. Haastattelija toteaa, että ei varmaan ole tarvetta testata suomen kielen taitoani. No, sehän on äidinkieleni... Vartti leppoisaa jutustelua nuoren naisen kanssa, jonka norja on harvinaisen selkeää ja ymmärrettävää. Pohdin ääneen työtuntien vähyyttä ja siitä johtuvaa palkan pienuutta. Tunteja voi tulla lisää, jos/kun tarvitaan sijaista muille työntekijöille. Eihän tätä voida varmasti luvata, mutta toivossa on hyvä elää.

***
Taas sähköpostia rekryfirman naiselta.
- Oletko edelleen kiinnostunut?
- Jep...
- Voisit mennä parin viikon päästä työpaikalle tutustumaan ja harjoittelemaan. Ja katsotaan sitten...

***
Missäköhän vaiheessa se lopullinen päätös tehdään? Olisi ihan kiva jo vähitellen tietää, saanko töitä vai en... Rekryfirman naiselta pitää muutenkin nyhtää tietoa asioista.

***
Tällä viikolla. Kahtena päivänä saamassa perehdytystä. Jos työnantaja antaa minulle toimiston avaimet ja ID-kortin ja pääsyn kaikenlaisiin tietojärjestelmiin, kai se sitten tarkoittaa, että sain töitä. Viikonloppuna lisää työnopetusta...

7 kommenttia:

  1. No, ompa vaikeeta työpaikan saanti, juoksuttavat edestakaisin. Onko tosiaan aina tuo rumba kun etsii töitä?

    Tsemppiä sinulle.

    VastaaPoista
  2. Liisa: Tuskin aina tällaista rumbaa on, mutta ko. rekryfirman (nimeä mainitsematta) käytännöistä en tiedä. Ja siitä rekryfirman naisesta alan jo saada tarpeekseni.

    VastaaPoista
  3. No olipas... Mulla ei ole kokemusta, kun olen itse hakenut kaikkiin tyopaikkoihini suoraan itse lahettamalla hakemuksia. Minun alalla normaalimpaa ja yksinkertaista ;).

    Mutta tsemppia vaan edelleenkin!

    VastaaPoista
  4. Tuula: Minunkin omalla alallani ollaan suoraan työnantajaan yhteydessä. Nämä firaabelihommat taitaa sitten olla asia erikseen. Täytyy sanoa, etten ole ennen asioinut rekryfirman kanssa.

    VastaaPoista
  5. Onnittelut työstä, tiiän vastaavia tapauksia kuin sinun, monta.Ja just usein näitten rekrytointifirmojen kautta haettaessa.Hakemuksien lähettäminen kaikkine cv:neen se vasta kiduttavaa on: Sitt kun tiedustelee niin kukaan ei oo tavattavissa tai ei tiiä.
    Vähän kankeeta, sama jutu kuin niissä virastoissa asioidessa.
    Tuo on kans tyypillistä että ei puhuta selkeemmin, ees pyynnön jälkeen, korkeintaa kovemmalla äänellä, melkein huutamalla, mutta yhtä epäselvästi. Mulla on myös toisenlaisia kokemuksia. Kalastusalalla yleensä riittää vastaukseksi kyllä tai ei. Siellä ollaan jotenkin harjaantuneita nopeaan tilanneanalyysiin.
    Työnhakijaa ei piinata pistämällä se viikkokausia odottamaan.
    Nythän sinulle tulee mukavasti rutiinia, oikein peruskurssi norjalaiseen yhteiskunnan toimintaan.

    VastaaPoista
  6. uusi lukija ilmoittautuu :) Tosi kiva lukea juttujasi! :) kuulostaa kyllä juoksuttamiselta tuo työhönotto. Mutta ilmeisesti olet saanut työpaikan :) äläkä huoli norjankielestä, kohta osaat sitä hyvinkin.. parasta opetusta on juurikin työ, joutuu koko ajan puhumaan ja kuuntelemaan.. mutta jo parin viikon/kuukauden kuluttua huomaat osaavasi ja ymmärtäväsi paljon enemmän :)

    Oon ite asunu 3,5 vuotta Norjas, nyt Kristiansandissa. Ehkä oon ollu täällä jo niin kauan, etten ihmettele enää asioita.. teen sitä Suomessa käydessä ;) kuten esim. toi pölsen syönti, sä avasit mun silmät ;) oon pitäny sitä niin normaalina ;)

    Ja ihanaa, että kirjoitat myös Oslosta. Oslon ensivaikutelma mulle oli huonoin mahdollinen, tuli aikaisin aamulla Oslo S:lle ja siitä Karl Johanille, joten paikalla oli vaan narkkarit, kerjäläiset ja prostituoidut. Sen jälkeen en oo hirveemmin tykänny Oslosta, vaikka oon myöhemmin siellä käynytkin.. ensivaikutelmaa kun on vaikea muuttaa :(

    oikein mukavaa viikonloppua toivottelen täältä aurinkoisesta Kristiansandista :)

    VastaaPoista
  7. Avletto: Peruskurssi tosiaan ;) Ja työnhaku jatkuu edelleen. En ajatellut alkaa tekemään uraa tällä alalla, kun oma työkokemus ja osaaminen on ihan toisaalla.

    Mervi: Tervetuloa! Tarkoitus olisi kirjoittaa lisää Oslosta, kunhan ehdin kameran kanssa vähän kiertelemään.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...