perjantai 23. maaliskuuta 2012

Viisi miljoonaa

Norjan asukasluku saavutti viime maanantaina viiden miljoonan rajapyykin, mikä huomioitiin tiedotusvälineissä tarkastelemalla väestönkasvua ja arvuuttelemalla, kuka voisi olla se viidesmiljoonas norjalainen. Norjassa syntyy noin 60 000 lasta vuodessa, mutta maahanmuuttajia on jopa enemmän, joten tilastollisesti Norjan asukas nro 5 000 000 on maahanmuuttaja.

Sekä lapset että maahanmuuttajat ovat usein erityisen huomion kohteena, mutta käsittely on mielestäni monelta osin ristiriitaista.

Sanotaan, että norjalaiset ovat lapsirakkaita, ja lapset huomioidaankin monessa tilanteessa aivan eri tavalla kuin Suomessa. Erilaisissa tapahtumissa lapsille järjestetään omaa ohjelmaa, lasten kanssa julkisilla paikoilla liikkuvaa kuulemma siedetään hyvin ja lasten reseptilääkkeet ovat ilmaisia, muutaman asian mainitakseni.

Toisaalta sitten vanhempia ei kannusteta hoitamaan lapsia kotona, vaan suositus on laittaa lapsi päiväkotiin heti äitiysloman loputtua eli noin vuoden iässä. Muunlainen ajatus tuntuu olevan outo norjalaisille. Varsinkin maahanmuuttajien lapset halutaan järjestelmän hoidettaviksi mahdollisimman pian. Toki tässä on taustalla ajatus, että lapset oppivat norjan kielen ennen koulun alkua, jos kotikieli on jokin muu.

Maahanmuuttajat puolestaan aiheuttavat paljon keskustelua niin hyvässä kuin pahassa. Menestyneitä maahanmuuttajia ylistetään ja onpa joillekin näkyville paikoille, esimerkiksi uutisankkuriksi, asetettu maahanmuuttaja ilmeisesti tieten tahtoen kuvastamaan tasa-arvoa ja esittämään mallikansalaisen ihannetta. Poliittisten nuorisojärjestöjen nousevat tähdet saavat myös erityistä huomiota, jos sattuvat olemaan maahanmuuttajia. Esimerkiksi maahanmuuttokriittisen Fremskrittspartietin (persujen sisarpuolue) nuorisojärjestön johtoon on ilmeisesti nousemassa intialaissyntyinen toisen polven maahanmuuttaja, mikä äkkiseltään kuulostaa vähän erikoiselta, mutta tuonee puolueelle positiivista julkisuutta.

Maahanmuuttajiin liittyviä kielteisiä asioita tuodaan myös usein esille. Täällä on esimerkiksi tapana kertoa rikosuutisten yhteydessä epäillyn tai tuomitun syntyperä, ja siitähän moni riemastuu. Maahanmuuttajien vaikeudesta päästä sisään työelämään ja erityisesti kunnollisiin töihin kirjoitettiin paljon alkuvuonna. Ongelmana taitaa olla, että erilaisuutta ja norminorjalaisuudesta poikkeamista siedetään huonosti kaikista tasa-arvopuheista huolimatta.

Väkiluvun kasvaessa myös kasvuvauhti yleensä kiihtyy, ja kuuden miljoonan raja arvellaan saavutettavan jo 2028. Norjan väestönkasvu on itse asiassa tällä hetkellä Euroopan huippua Luxemburgin jälkeen. Maahanmuutolla on tähän huomattava vaikutus muutenkin kuin maahanmuuttajien määränä. Maahanmuuttajat nimittäin saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin syntyperäiset norjalaiset. Tämä on asia, joka kauhistuttaa monia, koska näyttää siltä, että 30 vuoden kuluttua Oslossa on muslimienemmistö.

Väestönkasvu on siis kaksipiippuinen juttu, koska siihen liittyy niin monia puolia. Toisaalta on hienoa, että väkiluku kasvaa ja yhteiskunta vahvistuu, kun työikäisiä riittää. Toisaalta väestöä kasvattavat seikat pelottavat osaa ihmisistä ja aiheuttavat valtiovallan kritisointia. 

Viidennen miljoonannen norjalaisen johdosta Aftenposten kysyi lukijoilta, mikä on parasta Norjassa kasvamisessa. Annetuissa vastauksissa tulee esille tyypillisiä pohjoismaisen hyvinvointivaltion ominaisuuksia: demokratia, turvallisuus, sosiaaliturva, koulutus, materiaalinen hyvinvointi, tasa-arvo, yhteisöllisyys.

Norjalaisilla onkin usein ajatus, että oma maa on ylitse muiden. Ajatus on aika luonnollinen, kun hyvinvointivaltiosta kuitenkin on kysymys.

Viime kesänä istahdin kerran bussissa noin kuusikymppisen miehen viereen, joka oli juttutuulella. Hän totesi minut ulkomaalaiseksi aksenttini kuultuaan, ja kerroin olevani Suomesta. "Norja on hyvä maa elää", sanoi mies hymyillen. "Niinhän se on. Ja hyvin samanlainen kuin Suomi", vastasin minä. Mies näytti yllättyvän vastauksesta.

28 kommenttia:

  1. Kiitokset ansiokkaasta ja ajankohtaisesta luotauksesta viiden miljoonan ihmisen maahan. Norjaan.
    Niin se raja rikkoontui. Asiasta on kiivasti keskusteltu ja siellä palstoilla näytettiin olevan kovasti huolissaan juuri ei- länsimaisten siirtolaisten osuuden kasvusta. Jotenkin monista tuntuu tuntuvan epäreilulta kun siirtolaiset saavat niin paljon lapsia. Pelkoa töitten menemisestä "vieraiden" käsien tehtäväksi ei Suomen lailla ole niin selkeästi havaittavissa. Hyvin tajutaan että Norja tarvitsee likaisen työn tekijät. Kunhan eivät millään tavalla uhkaa oikeiden norjalaisten, niissä paremmissa töissä ja siistimmillä aloilla työskentelevien, asemaa. Oikeaksi norjalaiseksi pääseminen puolestaan vaatii sukupuhtausselvityksen puolenkymmentä sukupolvea taaksepäin. Tämä on suora lainaus, olen sen viime aikoina joissain yteyksissä lukenut, en vaan jaksa muistaa lähdettä:)
    Minuakin on ihmetyttänyt nihkeys kotihoidontukea kohtaan, se on jotain kansankodin alitajuntaista pelkoa yhteiskunnan kontrollin ulottumattomissa olevaa lastenhoitoa kohtaan. Ties millaisiksi ilman valvontaa kasvavat:) Suomessa onneksi tajuttiin pitää kotihoidon tuki ennallaan ja kunnioitettiin vanhempoien valinnan vapautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on siitä mielenkiintoinen yhteiskunta (minun mielestäni), että aika monessa asiassa puhutaan yhtä ja käytännössä tehdään jotain ihan muuta. Niin kuin esim. puheet tasavertaisuudesta ja luokattomuudesta vs. norjalaisille kelpaamattomat likaiset työt tekevät maahanmuuttajat.

      Poista
  2. Tuo lasten reseptilääkkeiden ilmaisuus oli kyllä ihan uutta tietoa minulle. Muistelen kyllä maksaneeni niistäkin vai olisiko rahat pitänyt ymmärtää hakea jostain (NAVista?) jälkeen päin takaisin? Emmepä me onneksi kovin suuria summia ole lääkkeisiin joutuneet laittamaankaan, mutta hyvä kai tämäkin olisi selvittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut jostain - voi kun muistaisin mistä! - että alle 12-vuotiaat saavat ilmaiset lääkkeet. Tosin en sitten ole varma, koskeeko se kaikkia vai vain tietynlaisia troppeja. Mutta esim. meidän viikonloppulapsen allergialääkkeet eivät maksa mitään. Ne vain haetaan apteekista ilmaiseksi.

      Poista
    2. Kyllä ne ovat ilmaiset meidän lapsille olleet...

      Poista
  3. Juu 5 milj raja meni rikki ja se nakyi kylla joka taholla:) Minakin olen ihmetellyt tuota kotihoidontuen pienuutta. Kun muuten lasten asiat on hyvin taalla. Ja jos tuo Avletton esiinottama asia on totta niin huh.. nimittain itse teen kaikkeni, ettei lapseni "joudu" norjalaiseen paivakotiin (pidan Glotan norjalaisen yhteiskunnan ulottumattomissa) ;) Kun paivakodissa ei ole edes sankyja joissa nukkuisivat eika lammintaruokaa.. siella ne pienet 1 veet seisoo vesilatakøissa ilman hanskoja nena rakaa valuen...
    Ja minakaan en tiennyt etta reseptilaakkeet ovat ilmaisia. Ei olla tarvittu. Mutta ei ole tullut mieleenkaan. Olisi kiva tosiaan kuulla miten toi kaytannøssa toimii (pitaakø hakea NAV:sta takaisin vai miten?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan täälläkin kai vaihtoehtoja päiväkodille - perhepäivähoito, "dagmamma" ja vastaavat - joten Glotan tilanne ei liene toivoton tässä suhteessa ;)

      Minulla ei tosiaan noista lasten ilmaislääkkeistä ole laajempaa kokemusta, mutta kun joskus miehelle ihmettelin asiaa, niin hän sanoi hiukan kummastuneena, että "tietenkin lasten lääkkeet ovat ilmaisia, eikö muka Suomessa ole".

      Poista
    2. Meillä on ollut lapsi norjalaisessa päiväkodissa ja olimme tosi tyytyväisiä. Lapset ovat paljon ulkona, kyllä, mutta se oli vaan positiivista. Lämmintä ruokaa ei ollut, mikä aluksi oli shokki. Siihenkin tottui ja se jäi päälle kotiinkin.
      Muutenkin aktiviteettia oli mukavasti ja lapsista pidettiin hyvää huolta. En kammoksuisi päiväkotiakaan, sen sijaan norjalaisia dagmammoja ei ole kovinkaan paljoa ja mitä paria seurailin Narvikissa niin en ollut niin hirmuisen vakuuttunut.
      Lapset nukkuivat ulkona vaunuissa päiväunensa kunnon voksiposessa villavaatteissa. Näin meillä nukkui Suomessakin :) Ja nukkumapaikka oli kyllä väsyneille sisälläkin. Se mikä oli hyvä niin ei ollut kihomatoja, ei täitä tms.... mitä täällä taas tuntuu joka vuosi olevan... hygieniataso on toki Suomessa parempi, mutta onko se sitten liiankin hyvä?

      Poista
    3. Päiväkoteja on varmaan monenlaisia resursseista, henkilökunnasta yms. riippuen. Jotkut kuulemani jutut ovat aika negatiivisia, jotkut vanhemmat taas ovat hyvin tyytyväisiä. Aivan omaa kokemusta minulla ei tästä asiasta ole, kun ei ole lapsiakaan.

      Poista
  4. Kalamuija, en siis suoranaisesti arvostellut sitä että itse päiväkodissa olisi jotain vialla. Kyllä ne ovat pääsääntöisesti erinomaisesti toimivia. Tarkoitin sitä että kotihoidosta on monissa poliittisissa kannanotoissa tehty lapsen sosiaalisuutta ja integroitumista haittaava. Ihan niinkuin vanhemmilla ei muka taito riittäisi. Ja siksi sitä ei suosita kuin lapsen elämän alkuvaiheessa. Kannatan vanhempien mahdollisuutta valita perheen kannalta paras vaihtoehto. Se toteutuu kun kotihoidontuki on riittävän suuri riittävän kauan (3v)

    VastaaPoista
  5. Minulla olisi lasten (3v ja 1v) laittaminen hoitoon edessä, kun hoitopaikat saadaan. Kauhistuttaa, kun ei tiedä maan systeemejä. Lämmin ruoka tai siis sen puuttumattomuus on ensimmäinen asia, joka painaa mieltä. Kalamuijan teksti yllä ei yhtään lohduta! Apua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta kannattaa ajatella, että kyllä ne norjalaisetkin lapset kaikesta huolimatta selviävät hengissä päiväkotiajastaan ;)

      Poista
  6. Hui. Täällä vasta laitettiin tyttö päiväkotijonoon syksyä varten ja muutenkin hirvittää. :D Ehken en liikaa ajattele ennen H- hetkeä.

    Todella fiksuja ja mielenkiintoisia tekstejä siulla Heli. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Yritetään pitää tasoa yllä :)

      Poista
  7. Mua jäi tämä reseptiasia vaivaamaan sen verran paljon, että googlailin asiaa ja selvisihän se, eli pidempiaikaista hoitoa vaativan sairauden lääkitys on ilmaista: http://www.vitusapotek.no/Resept-og-medisin/Resepter/Bla-resept1/

    Ja hei, kyllä joissain päiväkodeissa sentään tarjotaan sitä lämmintäkin lounasta. Meidän barnehagessa ainakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ja alle 16-vuotiailla ei tällaisessa tapauksessa ole omavastuuosuutta. Eli näin selvisi tämäkin asia. Kiitos googlailusta!

      Poista
  8. Minullahan on kokemusta päiväkodeista molemmissa maissa työpaikkana ja omien lasten hoitopaikkana. Olihan se erilaista alussa. Vaan täällä ei ainakaan "väkisin" nukuteta lapsia päiväkodissa, kuten oli joskus 80-luvulla Suomessa. Pienten nukkumisessa ulkona en näe paljoakaan eroja: vaunuissa ne nukkuivat ulkona Suomessakin. Ruoka: kaikkeen tottuu, matpakkeenkin. Työpaikkana kaipailen täällä kovasti ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta siinäpähän pääsee itse pätemään, kun muita "kouluttaa" työn ohessa. Mutta koen ammatti-ihmisenä, ettei päiväkodit täällä ole sen huonompia kuin Suomessakaan.

    Lasten kotona hoitaminen oli yleisempää kymmenen vuotta sitten. Trendi on näköjään se, että naiset ovat enemmän töissä tänä päivänä. Kotihoidontuesta mulla ei ole kokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko ammattitaitoisen henkilökunnan puutteen takana koulutettujen vähäisyys vai onko täällä vain tapana ottaa päiväkotiapulaiseksi alalle kouluttamattomia? Apulaisenpaikkoja näkyy olevan jatkuvasti auki tosi paljon, eikä niihin näytetä vaativan minkäänlaista koulutusta, eikä usein edes kokemusta lasten kanssa olemisesta.

      Poista
    2. Koulutetusta henkilökunnasta on pula. Olikohan, että pelkästään lastentarhanopettajia puuttuu yli 5000 koko maassa. Tämä ihan kauhea pula tuli barnehagegarantin myötä.

      Täällä ainakin mieluiten palkattaisiin myös assistenteiksi koulutettuja barne- og ungdomarbeidere, mutta eipä ole tarpeeksi niitäkään, kun osa on kouluissa ja muissa jutuissa.

      Poista
  9. Todennäköisesti päiväkodeissa on eniten laatueroja isoissa kaupungeissa ja etenkin Oslon seudulla, jossa on pulaa hoitopaikoista ja markkinoilla on monenlaista palveluntarjoajaa. Myös hoitajapula on suuri, joten henkilökunnan "laatu" vaihtelee tosi paljon. Meillä on kokemusta aivan kamalasta ja huippuhyvästä norjalaisesta päiväkodista.

    Minusta mielenkiintoinen näkökulma maahanmuuttajien asioihin on se, että omaa (siis norjasta poikkeavaa) äidinkieltä tai kaksikielisyyttä ei Norjassa juurikaan arvosteta. Norjassa ei käsittääkseni ole mahdollisuutta kielten ylläpito-opetukseen kuten Suomessa on. Lähtökohta on, että kun norjan kielitaito on riittävä tavallisen opetuksen seuraamiseen, ei omalla äidinkielellä tapahtuvaa opetusta ole mahdollista saada. Toki Suomessakin mahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnasta riippuen, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla norjankieliset lapset voivat saada norjan ylläpito-opetusta 2 tuntia viikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisiko olla niin, että Suomessa kaksikielisyys mielletään normaaliksi ruotsinkielisten ja "kotoperäisten" kaksikielisten takia? Norjassa tällaista kaksikielisyyden perinnettä ei ole.

      Poista
    2. Olen ollut myös kotikielen opettaja... Opetusta omalla kielellä saa tietyn tuntimäärän viikossa, jos saadaan tarpeellinen ryhmä kokoon, muistaakseni kolme. Tosin en tiedä onko systeemit muuttuneet. Mutta kaikille kielille ei ole helppoa löytää opettajia.

      Poista
  10. Suomen kielen opetukseen on oikeus Tromssassa ja Finnmarkissa, jos vähintään 3 oppilasta sitä vaatii. Muualla on äidinkieliseen opetukseen oikeus vain silloin, jos norjan kielen taidot eivät riitä tavallisen opetuksen seuraamiseen. Tällaisen ohjeistuksen olen ainakin saanut kunnasta. Linkki lakiin http://www.lovdata.no/all/tl-19980717-061-002.html#2-7

    En tiedä, onko laki muuttunut, mutta ainakin kunnan suhtautuminen kielivähemmistöihin on kiristynyt. Ennen päiväkodit saivat lapsista, joiden äidinkieli ei ole norja, erityisresursseja (=rahaa eli lisähenkilökuntaa), mutta se tuki on tästä vuodesta alkaen lakkautettu. Olisiko tullut liian kalliiksi, kun maahanmuuttajien määrä on kasvanut niin voimakkaasti..?

    VastaaPoista
  11. Nyt Suomi-visiitin perusteella mielestäni täälläkin kyllä lapset on huomioitu hyvin, ainakin pääkaupunkiseudulla pääsee esim. vaunujen kanssa matkustamaan ilmaiseksi bussilla, ja VR:n lapsivaunut ovat kyllä ihan täyttä luksusta pienen kanssa matkustavalle. Meillä mini taitaa kyllä mennä ihan päiväkotiin vaikka sitä tuolla ylempänä kauhisteltiin, kävin kaverin kanssa vierailemassa meidän kylän päiväkodeissa ja mukavilta vaikuttivat. Paljon on aktiviteettia ulkona, mutta se on vain hyvä juttu. Ja lämmintä ruokaa oli tarjolla muutamana päivänä viikossa, mutta tämä vaihteli hieman päiväkotien välillä. Lillehammerissa mm. on yksi päiväkoti missä saa lämmintä lähiruokaa joka päivä!

    VastaaPoista
  12. Täytyy sanoa, että minun tietoni lapsien asioista perustuvat siihen, mitä olen kuullut muiden kertovan. Ja niitä näkemyksiä on kyllä kuulunut laidasta laitaan. Näiden kommenttien perusteella näyttää siltä, että asiat eivät esim. päivähoidossa ole kuitenkaan niin kovin huonolla tolalla. Mielenkiintoista keskustelua joka tapauksessa!

    VastaaPoista
  13. Ai täällähän on herännyt oikea keskustelu näistä päiväkoti- ym. asioista:) Kiva kuulla mielipiteitä ja kokemuksia.
    En pysty kyllä kuvittelemaan, että norjalainen päiväkoti ylettyy samalle tasolle jossa pojat ovat Suomessa olleet. Sitä en epäile, etteikö lapset pysyisi hengissä norjalaisessa päiväkodissa;)
    Mutta kaksi perusasiaa (lepo ja ravitseva ruoka) puuttuvat pääosin näistä paikoista. Ulkona nukkumista vastaan minulla ei ole mitään. Mutta tuo sänkyjen puute kyllä ihmetyttää suuresti.
    Ja istuin Papun kanssa 2 ensimmäistä viikkoa norjalaisella 1.luokalla 1,5v sitten.. ja katselin sitä toimintaa. Minkälaisia ne norjalaisesta päiväkodista tulleet lapset olivat... mitehköhän sen nyt kauniisti sanoisi?? Vauhtia riitti (ok.. lapset saavat olla lapsia), opettajaa (auktoriteettia) ei kuunneltu, matpakket sisälsivät lähinnä hillovoileipiä jne. Moni lapsi meni vielä koulun jälkeen iltapäiväkerhoon, sitä varten he säästivät puolet noista voileivistä ja söivät ne vasta siellä...
    En yhtään ihmettele, että lapset ovat villejä/ eivät pysty keskittymään. He tarvitsevat lepoa ja ravitsevaa ruokaa:) NÄin on sanoo Kalamuija! ;)

    VastaaPoista
  14. En halua mitenkään olla ilkeä. Ja kysehän on paljon kiinnostuksen kohteista. Mutta itse pidän tosi paljon Tukholmasta enemmän kuin Helsingistä, vaikka Helsingissä asunkin. Tosin mielelläni matkustan Ranskaan ja Pariisiin. Niin kaunis. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava, että Norja ei jotenkin vain kiinnosta saatikka Oslo. Ymmärrän hyvin, että pitävät "oma maa mansikka"..mutta Norja on jotenkin tylsän tuntuinen ja pieni. Sori, en pahalla. Tämä vaan terveiseksi niille norjalaisille, jotka pitävät maataan ihanteellisena ja varmaan suomea surkeana. :) (viesti on tarkoitettu hyvässä hengessä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaat ilmeisesti postauksen lopussa olevaan sananvaihtoon bussissa norjalaisen kanssa. En usko, että norjalaiset sinänsä pitävät Suomea huonona paikkana elää. Sen sijaan monilla taitaa olla se ajatus, että Norja on ihanne ja maailman paras maa. Sanotaan, että norjalaiset eivät ole kovin paljon kiinnostuneita siitä, mitä maailmalla, esim. muualla Euroopassa, tapahtuu. Ollaan siis vähän sisäänpäin kääntyneitä. Lisäksi täällä on paljon maahanmuuttajia, joille Norja varmasti on paratiisi köyhään ja epävakaaseen kotimaahan verrattuna. Joskus ihmisten taitaa olla vaikea hahmottaa, että ulkomaalaiset muuttavat tänne hyvin erilaisista syistä, eivät ainoastaan elintason yms. takia.

      Eli uskon ymmärtäneeni viestisi ;) Eikä tässä blogissa taida pahemmin norjalaisia käydä.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...