torstai 15. maaliskuuta 2012

Pyhä peltilehmä


Aamulla töihin ajaessa satuin kiinnittämään huomiota edellä ajavaan Audiin, jonka kyljessä oli iso lommo. Se näytti siltä kuin toinen auto olisi törmännyt kylkeen. Eivät lommot autoissa mitenkään harvinaisia ole, pikemminkin päin vastoin, mutta tämä oli huomattavasti keskimääräistä suurempi.

Itse asiassa kolhittuja autoja näkyy liikenteessä paljon. Sanoisin, että olen nähnyt niitä täällä enemmän kuin Helsingissä. Eivätkä ne ole mitään vanhoja rotiskoja, vaan pääsääntöisesti enintään muutaman vuoden ikäisiä ja yleensä isolla rahalla ostettuja.

Lommojen syntyminenkään ei sinänsä ole täällä mikään ihme, sillä aamuin illoin työmatkalaiset nököttävät hitaasti liikkuvissa jonoissa ja risteysalueilla ja liittymissä käytetään suunnilleen kyynärpäätaktiikkaa jonon jatkoksi pääsemiseksi. Kyllähän siinä jo tilastollisenkin todennäköisyyden mukaan pelti kolisee monta kertaa päivässä.

Norjan autokanta on kuulemma iäkästä, mutta täällä Oslon länsipuolella se ei juurikaan näy. Kalliit Audit ja Bemarit ja vastaavat sekä erilaiset isot citymaasturit ovat hyvin edustettuina liikenteessä. Miehellä on tapana osoitella minulle niitä kalleimpia autoja, jotka kuulemma maksavat miljoonan. Auto on selvästi statussymboli, joka saa maksaa paljonkin. Onhan täällä monilla varaakin maksaa ja lopuilla on sitten iso autolaina.

Eivätkä autoilun kustannukset tietenkään auton hintaan rajoitu Norjassakaan. Vaikka ollaan öljyvaltiossa, myös polttoaine on kallista. Ja lisäksi tulevat tietullit, joita ei pysty välttämään, jos ajaa omalla autolla Osloon. Ja talviaikaan kauempaa Osloon autoileva saa lisäbonuksena pulittaa myös nastarengasmaksua, jos on sellaiset pahikset autonsa alle laittanut. Niiden käyttö on nimittäin kielletty Oslon alueella.

Oslon sisääntuloväylillä olevien tietullien tarkoituksena on rajoittaa liikennettä, mutta siitä huolimatta hitaasti liikkuva, kilometrien pituinen autojono on jokapäiväinen ilmiö. Tottakai monet ihmiset käyttävät busseja ja junia, mutta nekin ovat aamuruuhkan aikaan täynnä. Onneksi meidän kummankin työpaikka on tietullien ja pahimman ruuhka-alueen ulkopuolelle.

Melko näppärästi pääsee kulkemaan, jos sattuu omistamaan sähköauton. Ne saavat nimittäin käyttää joukkoliikennekaistaa, joka on pahimmankin ruuhkan aikaan lähes avoin. Eikä niiden tarvitse edes maksaa tietulleja.

Aamulla sähköautot porhaltavat iloisesti kohti työpaikkoja kävelyvauhtia matelevien tavallisten autojen ohi. Kumma, ettei niitä ole jopa enemmän.

16 kommenttia:

  1. Nuo autojen lommot muistan minäkin Oslossa. Täällä maalla semmoista on vähemmän.

    Eilen ihmeteltiin, kun bensan hinta on täällä ainakin kivunnut jo melkein 16 kruunuun. Täytyy tankata tankki täyteen ennen pääsiäistä, silloin se on varmasti ainakin pari kruunua kalliimpaa taas. Ihan masentavaa. Minä en ainakaan viitsi enää ajella ihan vaan huvikseen minnekään... ja kun täällä on kummminkin pakko ajaa autolla, että edes pääsee jonnekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä taitaa olla kalliimpaa bensaa kuin meillä täällä. Täällä taitaa olla enemmän kilpailua. Vaikka on se täkäläinenkin hinta aika korkea...

      Poista
  2. Minusta täällä kuitenkin ollaan liikenteessä huomattavasti kohteliaampia kuin isoimmissa kaupungeissa Suomessa. Useasti olen nähnyt, kuinka jopa kolmion takaa tulevalle annetaan tietä, jos näyttää siltä, ettei se raukka sieltä pääse ruuhkassa kääntymään pitkiin aikoihin. Ja vetoketjuperiaatekin minusta toimii täällä liittymissä. Tosin, minä en ajele päivittäin työmatkaruuhkissa, joten voihan olla, että pinna on työmatkalaisilla aamuisin kireämmällä :)

    Jaksan aina ihmetellä sitä, että täällä on kamalan isoja autoja, mutta tiet (ja parkkihallit!) ovat kovin kapeita. Välillä ihan oikeasti tuntuu, ettei kaksi autoa mahdu rinnakkain.

    Ja vielä yksi tarina, joka mielestäni kuvaa aika hyvin tätä "Norjan Kauniaisten" meininkiä: Yksi poikamme päiväkotiryhmän lapsista kummasteli, kun puin pojallemme kotimatkalle haalaria ja täyttä ulkovarustusta. Kerroin, että kävelemme kotiin, johon tämä silmät pyöreinä hämmästeli, että eikö teillä ole autoa. Ihmetys ei lakannut, vaikka kerroin auton löytyvän, mutta että asumme ihan kävelymatkan päässä. Ettäkö joku ihan kävelee kotiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vetoketjuperiaate tosiaan toimii hyvin. Mutta olen myös huomannut, että esim. liittymästä valtatielle tullessa monet jonossa jo olevat eivät missään tapauksessa halua päästää ketään eteensä. Ja parkkihallien ahtauden olen huomannut minäkin, vaikkei meidän auto edes ole mikään erityisen isokokoinen.

      Poista
  3. No ei todellakaan ole Oslon länsipuolella havaittavissa vanhentunutta autokantaa... Minua aina naurattaa päiväkotimme pihassa, kun meidän pikku Skodamme häviää kokonaan näkyvistä maasturi-Volvojen ja -Mersujen välissä. Miehen harrastuksena on myös laskea, kuinka monta Porschea päivittäin bongaa :)

    Sähköautot ovat tosi kalliita, ja niiden arvo laskee paljon nopeammin kuin tavallisten autojen. Luulen, että se on pääsyy sähköautojen vielä suhteellisen vähäiseen määrään. Useimmiten kai sähköauton hankkivat riittävän vakavaraiset perheet kakkos- tai kolmosautoksi. Näin ainakin meidän tuttavapiirissämme.

    Samaa mieltä olen kohteliaammasta liikennekulttuurista. Aika harvoin olen törmännyt aggressiiviseen käyttäytymiseen (tööttäykseen, keskisormiin, nyrkinpuintiin yms) liikenteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin yllätyin hinnoista, kun joskus katselin, mitä sähköautot maksavat. Ja sittenhän ne tarvitsevat myös latauspaikan kotona ja mielellään varmaan työpaikallakin. Esim. meillä ei olisi mitään mahdollisuutta pitää sähköautoa, kun sitä ei pystyisi lataamaan kotona.

      Poista
  4. Oi olin ihan unohtanut noi tietullit.. kun taalla pohjoisessa nykyaan asutaan. Sahkøauto olisi nappara siella. Tosin jos ovat lahtøhinnaltaan hirmu kalliita niin saastaakø siina sitten lopulta? Se on kylla totta, ettei norjalainen kavele mihinkaan. Paitsi på tur:) Itse kavelen usein meilta keskustaan n. 6km ja se aiheuttaa ihmetysta:) Mutta potkukelkalla taalla kylla talvella liikutaan. Kauppareissut, kouluun jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jännä juttu, että täällä ei juuri koskaan näe ihmisiä muuten vain kävelyllä tai menossa kävellen kauppaan tms. Ainoastaan kuntoilumielessä, ja sama koskee myös pyöräilyä.

      Poista
  5. Ilkeästi sanottuna voisi todeta, ettei tavallisissa varustuksissa huomaamatta suoritettu arkiliikunta millään tavalla vahvista norjalaisen reippailijan urheilullista imagoa. Jalan tai tavallisella polkupyörällä tehdyt siirtymät ovat hukkaan heitettyä aikaa. Kukaan ei välttämättä edes tiedä sinun liikkuneen ;) Jos pienetkin matkat ajaa autolla, niin jää paljon enemmän aikaa pitää kunnostaan huolta. Voi pidempään liikkua oikeissa varusteissa, oikeilla paikoilla, oikeiden ulkoiluentusiastien seurassa. Elämänlaatu paranee;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko siis pintakiilto tärkeintä liikkumisessakin? ;)

      Poista
  6. Olinkohan liian ilkeä, mutta ei se haittaa kohta muutan kuitenkin ;)

    VastaaPoista
  7. Tuo lommojuttu on niin totta, niin totta. Mutta olen aika varma, että se johtuu ainakin osittain norjalaisesta, todella kapeasta parkkipaikkastandardista vs. suuret katumaasturit ja muut "ökyautot." Oletteko huomanneet/ajatelleet, kuinka älyttömän kapeita, ahtaita ja epäkäytännöllisiä norjalaiset parkkipaikat ovat? Siis käytännössähän on lähes mahdotonta avata ovea edes suhteellisen normaalisti, jos seisot normaalissa parkkiruudussa auto molemmilla puolilla. Aikuinen ihminen kiemurtelee yleensä varovasti ulos, ettei likaisi vaatteitaan, mutta vahinkojahan sattuu, ja lapset/nuoriso saattavat joskus ajattelemattomuuksissaan paukauttaa oven auki oikein kunnolla. Ja kun niillä suurilla katumaastureilla nyt peruuttelee superahtaissa parkkihalleissa, niin onko ihme jos naapuriauton kylki lommoontuu? (Just tämä kävi itselleni, kun olin Askerin Trekantenin parkkihallissa parkissa miehen upouudella autolla. Joku nainen punaisella Volvo XC90-autolla peruutti kylkeen n. puolen metrin naarmun/lommon ja häipyi paikalta lappua jättämättä silminnäkijöiden mukaan. Eikä kukaan tietenkään ollut ehtinyt ottaa rekkaria ylös. Tuntuu, että autojen kolhiminen on norjalainen tapa, lähes. Parkkihalleissa ei ole minkäänlaista kameravalvontaa, eikä ketään kiinnosta asia. Joka ainoa kerta, kun ajan Sandvika Storsenteriin uudelle puolelle parkkiin, en voi olla ajattelematta että "only in Norway", kun pujottelen slalomia niiden betonipilareiden välistä alatasolle ajaessani UPOUUDESSA parkkihallissa. Suomessa ollessa parkkiin laittaessa sitten tuntuukin kuin invapaikalle parkkeeraisi. Luksusta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kapeat parkkipaikat ja Storsenterin pilarit! Todellakin! Taas tuli todistettua, etten minä vain itse päässäni kuvittele näitä asioita, kun joku muukin huomaa saman ;)

      Poista
  8. Jep, et kuvittele! Kerran näitä tsekailinkin, ja jos en nyt ihan väärin muista, niin suomalaisen parkkipaikan standardileveys on 2,7 m, kun taas norjalaisen parkkipaikan 2,5 m. Ja se 20 cm ero sitten tosiaankin kostaantuu lommoisina ovina ja likaisina takkeina...

    Ja norjalainen rakennustyyli (säännökset?) eroavat myös siten toisistaan, että siinä, missä Suomessa parkkihalleihin laitetaan harvempaan ja paksumpia betonipilareita, niin Norjassa pykätään ohuempia pilareita sitäkin tiheäpään, jolloin tilankäyttö tietenkin hankaloituu (ja aiheutuu just esim. näitä Sandvika Storsenterin pujotteluratoja.)

    Mutta näille ei kai voi mitään...täällä rautaesiripun takana kun ei aina niin käytännöllisyyttä tunneta :-)

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoista keskustelua ;) Jos Sandvika Storsenterissä josukus käyn niin auton laitan parkkiin katolle, kun siellä on hiukan enemmän tilaa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...