Rikkaat norjalaiset

Kuva artige.no

  Tällainen kuva tuli vastaan netin syövereistä, ja ainakin minuun se kolahti siinä määrin, että päätin laittaa sen tänne teidänkin nähtäväksenne. Vastaavanlaisiahan on viime aikoina näkynyt Facebookissa esimerkiksi eri ammatteihin liittyvistä kuvitelmista. 

Mutta tämä on erilainen. Tämän mukaan aivan kaikki, niin ystävät, viholliset kuin norjalaiset itse, kuvittelevat, että norjalaiset ovat rikkaita. Ja lopuksi paljastetaan totuus: norjalaiset ovat rikkaita. 

Epäilen vahvasti, että kuvan on tehnyt joku norjalainen, eikä suinkaan kateellinen naapuri. Sen verran tietoisia norjalaiset ovat varakkuudestaan eivätkä epäröi kertoa asiasta muille. Kuvitelkaapa nyt. Ihmisten verotiedot, siis tulot ja omaisuus, löytyvät netistä. Kun asunto vaihtaa omistajaa, kaupan kohde, ostaja, myyjä sekä kauppahinta on julkista tietoa, joka saatetaan jopa painaa lehteen. 

Aikoinaan minun ensivaikutelmani norjalaisista oli, että täällä ihmiset esittelevät omaisuuttaan ja varallisuuttaan varsin avoimesti. Tuntui olevan aivan normaalia työstä puhuttaessa kysäistä ohimennen, paljonko puhekumppani tienaa. 

Tietenkin on mahdollista, että näin ei ole kaikkialla Norjassa, mutta ainakin tässä Oslon länsipuolella, Norjan Kauniaisissa, asia näyttää olevan juurikin näin.

Mutta mikä sitten on totuus Norjan valtion varallisuudesta ja yhteiskunnan materiaalisesta hyvinvoinnista?

Luotettavana lähteenä pidettävä CIA:n The World Fact Book kertoo seuraavaa:

"Norjan talous on hyvinvointikapitalismin vauras linnake, jossa yhdistyvät vapaa markkinatalous ja valtion ohjailu. Hallitus kontrolloi avainalueita, kuten elintärkeää öljyteollisuutta, suurten valtion enemmistöomistuksessa olevien yritysten kautta. Maalla on runsaasti luonnonvaroja - öljyä, vesivoimaa, kalaa, metsiä ja mineraaleja - ja se on erittäin riippuvainen öljyteollisuudesta, josta saadaan suurin osa vientituloista ja noin 20 % julkisen sektorin tuloista. Norja on maailman toiseksi suurin kaasun viejä ja kuudenneksi suurin öljyn vielä, joka teki yhden merialueensa suurimmista öljylöydöistä vuonna 2011. Norja päätti pysyä EU:n ulkopuolella marraskuussa 1994 pidetyssä kansanäänestyksessä. Siitä huolimatta se Euroopan talousalueen jäsenenä osallistuu huomattavalla summalla EU:n budjetin rahoitukseen. Tulevaisuudessa odotettavissa olevan öljyn- ja kaasuntuotannon vähenemisen vuoksi Norjan valtio säästää öljyteollisuudesta saatavat tulot maailman toiseksi suurimpaan valtion sijoitusrahastoon, jonka arvo vuonna 2011 oli 500 miljardia dollaria, ja käyttää rahaston tuottoja julkisten menojen rahoitukseen. Tasaisen BKT:n kasvun kauden 2004-07 jälkeen talouskasvu hidastui 2008 ja talous supistui 2009, kunnes kasvu taas jatkui 2010-11. Valtion budjetti on kuitenkin suunniteltu pysymään ylijäämäisenä."

Vuonna 2011 BKT per capita oli 53.300 $, mikä on seitsemänneksi eniten maailmassa (Suomi 38.300 $ ja 25.). Työttömyysaste oli 3,4 % (Suomessa 7,7 %). 

Norja on siis todellakin rikas. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö täällä olisi myös köyhiä. Maahanmuuttajia puolestaan näkee usein töissä, jotka eivät ilmeisesti enää kelpaa syntyperäisille norjalaisille - siivoojina, taksi- ja bussikuskeina jne.

Valtion varallisuutta käytetään ennen kaikkea sosiaaliturvan ylläpitämiseen. Sen sijaan monet asiat, joita Suomessa tuetaan verovaroilla niin, että ne ovat halpoja kuluttajille, ovat täällä kalliimpia. Sellaisia ovat esimerkiksi uimahallit ja kansalaisopistoa vastaava Folkeuniversitetet.

Toisaalta ihmisillä näyttää olevan varaa maksaa.