maanantai 10. helmikuuta 2014

Lisämitaleita odotellessa

Olympialaiset pyörähtivät käyntiin ja Norjan joukkue näyttää olevan heti tekemässä sitä, mitä heiltä odotettiinkin. Napsivat mitaleita. Tällä hetkellä tosin Norja on "vasta" kolmantena mitalitilastossa.

Norjan urheilutähdet ovat hiihtäjiä, joiden naamoja on jo hyvissä ajoin ennen olympialaisia saatu ihailla maitopurkkien kyljessä ja vähän muuallakin. Hiihto on ehdoton ykköslaji, josta jo etukäteen laskeskeltiin saatavan useita mitaleita. Sehän olisi täällä mahdoton ajatus, että hiihtomitaleita tulisi vain pari. Jos niin sattuisi, syyllisiä etsittäisiin todennäköisesti sekä maan rajojen sisä- että ulkopuolelta. Eihän hiihto toki ainoa laji ole, jossa norjalaisilla on mahdollisuus päästä mitaleille, mutta ne muut lajit tuntuvat jäävän hiihdon varjoon.

Marit Bjørgen lunasti odotukset heti lauantaina, mutta sunnuntaina miesten hiihdossa tapahtui jotakin odottamatonta, kun Norjaan tuli vain pronssia ja ennen kaikkea miesten suurin hiihtotähti Petter Northug oli vasta sijalla 17. Mikä järkytys!

Talviolympialaisten merkitystä norjalaisille kuvaa viikko ennen kisojen alkua noussut häly, kun Oslon pormestari (tätä käännöstä wikipedia tarjoaa ordførerille) kielsi kaupungin työntekijöiltä kisojen katsomisen työaikana. Työntekijöiden edustajat pitivät kieltoa täysin kohtuuttomana niuhottamisena. Sitä en ole seurannut, miten kiellon noudattaminen on sujunut. Veikkaan, että huonosti, koska norjalaisilla on taipumus olla välittämättä turhanpäiväisistä säännöistä. Ja talviolympialaiset nyt vain sattuvat olemaan huomattavan tärkeä tapaus norjalaisille.

Olympialaiset ja niiden ympärillä käyty keskustelu eräistä ei niin suoraan urheiluun liittyvistä asioista on innoittanut suurta norjalaista urheilukauppaketjua tekemään alla olevan kannanoton. Kyllä, on se kannanotto, aihe huomioiden jopa poliittisluonteinen sellainen. Venäjä-viitteitä suorastaan vilisee taustalla ja asia, jonka puolesta otetaan kantaa, tuskin jää kenellekään epäselväksi ainakaan loppuhuipennuksen jälkeen.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Norjalaisuudet syynissä

Brittiläisessä The Guardian -lehdessä oli viime viikolla juttu, jossa toimittaja retosteli pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kääntöpuolella. Briteillä on nykyään kuulemma käsitys, että Pohjoismaat ovat paratiisi, mitä kuvitelmaa Tanskassa asuva brittitoimittaja halusi ravistella.

Mielenkiintoisia huomioita kaikissa Pohjoismaissa matkustellut toimittaja oli tehnyt. Minulla ei ole riittävästi omia kokemuksia Ruotsista, Tanskasta ja Islannista, jotta osaisin niiden osuuksiin sanoa mitään, mutta Suomi ja Norja olivat kiinnostavampia. Siispä salat julki! Vai stereotypioitako ne ovat?

Suomesta kirjoitettiin mm. seuraavaa:

Suomalaiset ovat käytännöllinen kansa, jonka huumorintaju on kuiva kuin Sahara. Kesällä vaivaavat hyttyset, talvella jäädyt kuoliaaksi - ellei joku sitten ammu sinua, tai ellet ammu itseäsi. Suomalaiset ryyppäävät rankasti ja alkoholi on miesten yleisin kuolinsyy. Nokian myynnin jälkeen Suomen talous on entistä riippuvaisempi paperista, mikä ei sikäli ole ongelma, että 99 % maasta on metsää. Koulutuksen suurvalta luiskahti alaspäin viimeisimmissä Pisa-tuloksissa. Ennen tätä kehitystä alle parikymppiset nuoret syyllistyivät sellaisiin tekoihin kuin Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto ja kaksi kouluampumista, mikä sai jotkut tahot epäilemään koulujärjestelmän erinomaisuutta. Suomessa on turha odottaa säkenöivää keskustelua, sillä kulttuuriin kuuluu puhumista enemmän kuuntelu sekä eri sotiin liittyvät tabut. (reilusti lyhentäen suomennettu)

Oliko tässä jotakin yllättävää? Eipä kai edes suomalaisesta näkökulmasta. Kyllähän suomalaisetkin näistä samoista asioista ovat tietoisia, keskustelevatkin niistä ja pyrkivät ratkomaan ongelmia. Sekä vitsailevat sillä kuivaksi mainitulla huumorintajullaan, jota myös itseironiaksi kutsutaan. Sen verran vilkaisin jutun aikaansaamaa kommentointia Suomessa, että ilmeisesti tähänkin oli suhtauduttu pääasiassa huumorilla.

Norjasta ja norjalaisista toimittaja oli havainnut seuraavaa:

Norjalaisten arvokkuus ja päättäväisyys Anders Behring Breivikin heinäkuussa 2011 tekemien iskujen jälkeen oli erittäin vaikuttavaa, mutta viime syyskuussa oikeistolainen ja anti-islamistinen Edistyspuolue (Frp) - jonka aktiivinen jäsen Breivik oli ollut monta vuotta - sai 16,3 % äänistä parlamenttivaaleissa, mikä riitti takaamaan sille pääsyn hallitukseen ensimmäistä kertaa puolueen historian aikana. Norjassa on edelleen voimakas islaminvastainen alakulttuuri. Jos kysyt tanskalaisilta, he kertovat, että norjalaiset ovat ahdasmielisimpiä ja muukalaisvastaisimpia kaikista pohjoismaalaisista, ja siitä lähtien, kun norjalaiset pääsivät käsiksi rahaan 1970-luvulla, heistä on tullut enenevässä määrin kitupiikkejä, jotka hamstraavat omaisuutta ja pelkäävät ulkopuolisia.

Vaikka Norjassa tehtiin 2013 ennätysmäärä turvapaikka-anomuksia, se myönsi turvapaikan alle puolelle anoneista (noin 5000 ihmistä), mikä on kolmannes siitä, mitä vähemmän rikas Ruotsi myöntää (Ruotsi myönsi turvapaikan yli 9000:lle pelkästään Syyriasta tulleelle). Kirjassa Petromania toimittaja Simon Sætre varoittelee, että vaikutusvaltainen öljyeturyhmä "eristää meidät ja tekee maasta epäsosiaalisen". Hänen mukaansa öljyraha on korruptoinut norjalaiset, he tekevät vähemmän töitä, jäävät eläkkeelle aikaisemmin ja ovat useammin sairauslomalla. Kun aiemmat hallitukset ovat hillinneet öljytulojen käyttöä, uudet vallanpitävät uhkaavat alkaa törsätä, minkä monet pelkäävät johtavan täysimittaiseen Hollannin tautiin.

Kuin huumediileri, joka ei itse koske myymäänsä tavaraan, nämä norjalaissontiaiset ylpeilevät käyttävänsä vain uusiutuvaa energiaa samaan aikaan, kun kasvattavat maailman suurinta itsenäistä sijoitusrahastoa myymällä fossiilisia polttoaineita meille muille. Norjalainen antropologi Thomas Hylland Eriksen ilmaisi asian seuraavasti, kun vierailin hänen luonaan Oslon yliopistossa: "Me olemme aina tottuneet ajattelemaan itseämme osana ratkaisua ongelmiin, mutta öljyn myötä meistä yhtäkkiä tulikin osa ongelmaa. Useimmat ihmiset kieltävät asian." (lyhentämättä suomennettu)

Norjalaiset sen sijaan saattoivat vähän älähtää, ainakin jotkut piirit. Näistä asioista jotkut myöntävät olevansa tietoisia, jotkut ovat huolestuneita ja jotkut eivät ole ikinä kuulleetkaan. Itse huomasin Suomen ja Norjan kuvauksia lukiessani, että vaikka olen asunut Norjassa jo muutaman vuoden, katselen edelleen asioita ulkopuolisen silmin, siis aivan toisesta näkökulmasta kuin Suomen asioita, vaikken siellä enää asukaan. Ulkopuolisena on helpompi olla kriittinen, eikä silloin tunne tarvetta etsiä selityksiä, jotka lieventäisivät ikäviltä näyttäviä asioita.

Toisaalta tässä tuodaan esiin juuri niitä ristiriitoja, jotka ulkopuolinen huomaa jonkin aikaa norjalaisuuden olemukseen perehdyttyään: kaksijakoinen suhtautuminen maahanmuuttajiin, öljyteollisuuden vahva asema ja vihreiden arvojen korostaminen, uusrikkaiden rahoillaan leveileminen ja pelko siitä, että rahat joutuvat ulkopuolisten taskuihin.

Norjahan on päällisin puolin erittäin tasa-arvoinen maa, jossa menestyneitä ja hyvin integroituneita maahanmuuttajia mielellään esitellään. Menestys ja integroituminen saattaa kuitenkin olla kovan työn takana, kun esimerkiksi ei-länsimainen sukunimi asettaa hidasteita uran etenemiselle, ja tietyt norjalaisille kelpaamattomat työt ovat jo lähes kokonaan maahanmuuttajien hoidossa. Ja sitten ovat myös ne artikkelissa mainitut piirit, jotka aktiivisesti yrittävät estää "Norjan islamisaatiota" tai jotain vastaavaa. Mutta virallisen Norjan mukaan tasa-arvo jyrää.

Norjan talous perustuu aika pitkälti öljyteollisuuteen. Öljy on se viisasten kivi, jolla köyhä Norja aikoinaan rikastui, ja siitä ovat kaikki erittäin tietoisia. Miten öljyteollisuutta voisi arvostella tällaisesta näkökulmasta asiaa katsoen? Norjalaiset itse ovat kieltämässä talojen öljylämmityksen vuoteen 2020 mennessä ja kansaa opastetaan kierrättämään ja ajattelemaan vihreämmin. Hieno juttu, eikä se edes estä öljyn myyntiä muihin maihin.

Joskus norjalaisten rahankäyttöä katsellessa mieleen tulee, että kylläpäs on uusrikkaanomaisia elkeitä. Eivät toki kaikki norjalaiset ole tällaisia, mutta monet kuitenkin. Jos on rahaa - toisin kuin ennen - sitä ei säästellä. Jos ei ole rahaa, sitä lainataan, jotta ei näytettäisi köyhemmiltä kuin naapurit. Valtio sen sijaan kerää aina vain lisää rahaa. On öljytulot ja on verotulot. Tosin pitää mainita, että öljytuloja rahastoidaan, jotta niillä voidaan elää myös tulevaisuudessa. Julkisen rahan käyttökohteet tuntuvat olevan jossain määrin erilaiset kuin Suomessa. Täällä veronmaksaja maksaa aika paljon esim. uimahallissa käymisestä ja kansalaisopistoa vastaavassa laitoksessa harrastamisesta ja niistä tienkäyttömaksuistahan oli puhetta jo aiemmin. Sen sijaan rahaa annetaan avokätisesti sosiaaliturvaan niin, että Norjassa on huomattavan paljon työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, jotka elävät pysyvästi tai pitkäaikaisesti erilaisilla tuilla. Enkä nyt puhu työttömistä. EU sen sijaan on kauhistus, ja sitä vastustaa viimeisimmän mittauksen mukaan noin 70% norjalaisista. Tulevat vielä ja vievät meitin öljyn!

Jos joku nyt miettii, pitäisikö tästä useita kärjistyksiä sisältävästä postauksesta pistää herne nenäänsä norjalaisten puolesta, niin kannattaa muistaa, että kirjoittaja on kuivalla huumorintajulla varustettu suomalainen.

The Guardianin artikkeli: Dark lands: the grim truth behind the "Scandinavian miracle"

Lisäys 6.2.: The nations respond - Pohjoismaiden edustajat kommentoivat artikkelia


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...