Erilainen näkökulma lähimaisemiin

Oslon ja lähialueen julkisen liikenteen verkkoon kuuluu myös lauttoja, joilla voi matkustaa samalla lipulla kuin vaikkapa bussilla. Keskustasta lähtee muutama lauttareitti vuonoa myöten, ja yksi niistä tulee jonkin matkan päähän meiltä. Toisin kuin joidenkin muiden lauttojen, tämän aikataulut on suunniteltu palvelemaan lähinnä työmatkaliikennettä, eikä lautta kulje viikonloppuisin ja lomakaudella. 

Koska en käy töissä Oslon keskustassa, en ole ikinä kulkenut lautalla. Kun eräänä kauniin aurinkoisena päivänä kerrankin tarjoutui mahdollisuus kokeilla normaalista poikkeavaa reittiä kotiin, pitihän siihen tarttua. Täytyy sanoa, että maisemat ovat vuonoreitillä paremmat kuin teitä pitkin kulkiessa, ja tuttuihinkin paikkoihin saa aivan uuden näkökulman.

Arkipäivänä neljän jälkeen Aker Bryggen laiturilla odotti aivan tavallisia norjalaisia, joista suurin osa oli todennäköisesti tulossa töistä. Turisteja tällä reitillä taitaa näkyä harvemmin. Muut lauttareitit menevät enemmän turisteja kiinnostaviin määränpäihin.

Sataman kupeessa on Akershusin linnoitus, jota alettiin rakentaa jo 1200-luvun lopulla. Laiturissa linnoituksen alapuolella on museoaluksia sekä satunnaisia risteilyaluksia. 

Kaikki lautat lähtevät Aker Bryggeltä, joka on kuvassa vasemmalla näkyvä, ravintola- ja ostosalueeksi uudelleen rakennettu vanha satama-alue. Lähialuetta rakennetaan edelleen uuteen uskoon osana Oslon kasvojenkohotusta. Lähietäisyydellä on hyvänä maanmerkkinä myös Oslon kaupungintalo kaksine torneineen.

Aker Bryggen jatkeena on upouusi Tjuvholmenin alue. Jättiläismäistä liitovarjoa tästä suunnasta katsottuna muistuttava arkkitehtoninen ihme on Astrup Fearnleyn nykytaiteen museo. Mikäli joku jostain syystä haluaisi ostaa kalliin asunnon Oslon keskustasta, sellaista varmaankin kannattaisi etsiä vaikkapa Tjuvholmenin kärjestä.

Sitten maisema alkaa muuttua merelliseksi, kun ohitetaan majakka. Tai mikä lie luotsitupa onkaan kyseessä. Minulla on muistikuva, että olen kyseistä mökkiä katsellut myös kuivan maan suunnalta, joten taustalla lienee Bygdøy - kalliimmanpuoleista asuinaluetta sekin. Myös Bygdøylle on lauttayhteys, joka lienee enemmän turistien suosiossa, koska alueelta löytyy useita mielenkiintoisia museoita.

Nyt on päästy jo niin kauas satamasta, että on panoramakuvan aika. Tässä siis Oslon keskusta, joka sijaitsee Oslovuonon pohjoisimmassa nurkassa - ei itse asiassa kuitenkaan aivan vuonon pohjukassa, sillä vuono tekee mutkan idän kautta takaisin etelään Oslon kohdalla. Alunperin kaupunki on rakennettu lähelle vuonon rantaa, mutta aikojen kuluessa se on levittäytynyt myös ympäröiville rinteille. Vaikka maasto saattaa tästä suunnasta katsoen näyttää mäkiseltä, Oslon ydinkeskusta on hyvin tasaista aluetta. 

Oslon entinen lentokenttä, Fornebu, on melko lähellä keskustaa toisin kuin nykyinen Gardermoenin kenttä. Fornebun alueelle on sittemmin rakennettu toimistokolosseja ja muuta vastaavaa, ja sieltäkin löytyy muutama arkkitehtoninen ihme. Esimerkiksi tässä (valitettavan epäselvästi) näkyvät kaksi päällekkäin ristissa olevaa palikkaa. 

Tuohon suuntaan kun jatketaan riittävän pitkälle, päädytään avomerelle. Vaikka Oslo on rantakaupunki, merelle on kuitenkin pitkä matka. Vuonoa ei varsinaisesti lasketa mereksi, vaikka se onkin yhteydessä mereen ja vesi on suolaista. Avomeren etäisyys vaikuttaa myös siihen, että Oslossa ei ole meri-ilmastoa samalla tavalla kuin vaikkapa Bergenissä, joka on selkeämmin meren rannalla.

Maitse matkustettaessa huvivenesatamia tuntuu olevan jokaisessa lahdenpoukamassa. Vuonon suunnalta katsottuna olin yllättynyt siitä, miten vähän lauttareitin varren rannoilla oli ylipäätään mitään. Tosin yhtenä syynä varmaan on, että vuonossakin on pieniä saaria, joiden määrää ei välttämättä ymmärrä kuivan maan suunnalta maisemia katsellessa. Ja nämä saaret eivät ole yhtä rakennettuja kuin niiden takana oleva mantereen ranta. Venesatamatkin taitavat olla enimmäkseen suojassa saarten takana. 

Minun lauttamatkani määränpää on Askerin kunnassa sijaitseva Vollen. Siellä lauttalaituri sijaitsee Maudbukta-nimisessä pienessä lahdelmassa. Maudbukta on muuten saanut nimensä naparetkeilijä Roald Amundsenin Maud-nimisestä laivaveneestä, joka rakennettiin täällä 1917 Amundsenin koillisväylän retken tarpeisiin.

Lautta jatkaa vielä matkaansa vuonoa etelään päin.