perjantai 2. toukokuuta 2014

Akevitt

Kyytipojaksi vaikkapa fermentoidulle kalalle, lampaanpäälle, siankyljelle ja lipeäkalalle.
Eli suomeksi akvaviitti saattaa hyvinkin olla Norjan kansallisjuoma. Ainakin se kuuluu usein juhlapöytään ja erityisesti tiettyjen perinteisten ruokien kyytipojaksi. Akvaviittia on valmistettu Norjassa vuosisatojen ajan, ja ensimmäiset kirjalliset dokumentit akvaviitin valmistuksesta ovat 1500-luvulta.

Täytyy tunnustaa, että akvaviitti ei kuulu minun suosikkijuomiini. Silti kuvittelen ymmärtäväni sen funktion esimerkiksi joulupöydässä, johon Norjassa kuuluu varsin paljon rasvaa. Oikeastaan lähes kaikki perinneruuat tuntuvat olevan rasvalla, useimmiten sianihralla, kyllästettyjä. Väkevä snapsi huuhtelee suuhun kertyvän rasvakerroksen ja jossain tapauksissa on ehkä myös tarpeen ruuan maun poistamiseksi.

Kahdessa tynnyrissä kypsynyttä ja päiväntasaajan toisella puolella käynyttä.
Norjassa akvaviitille on asetettu tiukat laatuvaatimukset. Sen raaka-aine on peruna ja juomaa kypsytellään tammitynnyrissä useamman kuukauden ajan. Vähimmäisaika riippuu tynnyrin koosta, eli mitä suurempi tynnyri, sitä pidempään. Hienommat akvaviitit saavat tuplakypsytyksen eli niitä kypsytetään kahdessa erilaisessa tynnyrissä.

Akvaviitti maustetaan kuminalla tai tillillä tai molemmilla. Muitakin mausteita on mahdollista käyttää, mutta nämä kaksi kuuluvat nimenomaan norjalaiseen akvaviittiin. Akvaviittihan kuuluu myös juomaperinteeseen koko Skandinaviassa.

Etiketin takapuolella oleva todistus siitä, että kyseessä on aito linjeakevitt.
Akvaviitti saattaa myös seilata maailman merillä kypsytysvaiheessa. Jos norjalaisen akvaviittipullon kyljessä lukee "linjeakevitt" tai "linie", se tarkoittaa, että kyseinen juoma on käynyt laivalla päiväntasaajan toisella puolella. Perinteisesti tammitynnyrit seilaavat Australiaan ja takaisin, ja tämä tapa keksittiin kuinkas muuten kuin vahingossa 1800-luvun alussa. 

Merenkäynnin aiheuttama jatkuva liike, korkea ilmankosteus ja lämpötilanvaihtelut kiihdyttävät juoman kypsymistä. Sama saataisiin todennäköisesti aikaiseksi nykyään myös varastossa liikuttelemalla tynnyreitä koneellisesti ja vaihtelemalla kosteutta ja lämpötilaa, mutta tammitynnyrit akvaviittilasteineen seilaavat edelleen maailman meriä. Miksipä vaihtaa perinteisesti hyvin toimivaa valmistusvaihetta johonkin nykyaikaiseen hapatukseen.

Akvaviittia kypsymässä
Akvaviitti kypsytetään tynnyreissä, joissa on aiemmin säilytetty jotakin muuta juomaa. Useimmiten käytetään sherrytynnyreitä, mutta myös muut ovat mahdollisia. Tynnyrit ostetaan ulkomailta ja akvaviittitehtaan puusepät kokoavat ne palasista tiiviiksi juoman varastointia ja kypsytystä varten.

Nimikkotynnyrillinen

10 kommenttia:

  1. No jopas tuli juomatietoutta, kiitos :) Olen minä tästä juomasta kuullut, mutta en ollut tullut ajatelleeksi, että kyseessä on norjalainen juoma. En ole kyllä maistanut, mutta ehkä täytyisi.Tuo laivalla reissaaminen on aika jännä juttu - täällä Suomessa näkyy aika paljon norjalaisia matkailu- ja luonto-ohjelmia, mutta vielä ei ole näkynyt sellaista, missä matkustetaan "akvaviittilaivan" kanssa maailman ympäri!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, onko akvaviitti alunperin norjalainen juoma. Tuskinpa kukaan tietää tarkasti, mistä se on peräisin. Jos tulee ajankohtaiseksi toivoa tuliaisia Norjasta, Gardermoenin taxfreessa on iso valikoima laadukkaita akvaviitteja.

      Norjassahan ovat saaneet suuren suosion monta tuntia tai jopa päivää kestävät "matkaohjelmat", joissa seurataan junan tai laivan kulkua reaaliajassa. Ehkä seuraava voisi sitten olla muutaman kuukauden dokumentti akvaviitin kypsyttämisestä. :D

      Poista
  2. Heipparallaa, tarjolla olisi blogihaastetta :) http://dagenafter.blogspot.com/2014/05/blogihaaste.html

    VastaaPoista
  3. Heei millainen on Norjan juomakulttuuri? Entä millainen hiearkia siellä on? Entä ollaanko siellä aina aikatauluissa vai miten esim julkiset kulkevat? Tarvisin tietoa yhteen kulttuuritehtävään, joten olen tosi kiitollinen jos osaisit vastata. (: Ei ole tarkoitus pitää sinua wikipediana, mutta olen yrittänyt etsiä tietoja netistä, mutta en ole löytänyt.. Blogisi on ollut todella suuri apu, sillä nyt tiedän vähän enemmän millainen Norjan kulttuuri on. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoma- vai juomiskulttuuri? Sanoisin, että norjalainen tapa ryypätä (!) on aika samanlainen kuin suomalainen, eli riittävästi kerralla. Tosin täällä ei juoda julkisilla paikoilla vaan "häveliäästi" baarissa tai kotona (halvempi vaihtoehto) eikä kaduilla juurikaan näy humalaisia haahuilemassa. Sen sijaan on narkkareita.

      Liikenne kulkee aikatauluissa melko hyvin ja muutenkaan täällä ei ole erityistä "myöhästymiskulttuuria". Toisaalta sitten kaikenlaisiin asioihin suhtaudutaan aika rennosti ja mañana-mentaliteettiin törmää esim. työelämässä (Huom. oma kokemukseni rajatulta alalta). Sääntöjä on paljon, mutta keskiverto norjalainen tuntuu rikkovan niitä, kun tilaisuus tulee. Esim. punaisia päin käveleminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Hierarkiasta... Norjalaiset kannattavat tasa-arvoa, joka valitettavasti voi ilmetä myös niin, että huonoa asiakaspalvelua perusteellaan sillä, että asiakaspalvelija ei tykkää olla asiakkaiden käskettävänä. Tässä lyhyesti jotain, muilla on varmasti myös erilaisia näkemyksiä. Voit lähettää postia, jos haluat kysellä lisää.

      Poista
  4. Tämäpäs oli kiinnostavaa ja opettavaista! En ollut koskaan kuullutkaan tosta päivantasaajalla seilaamisesta, vaikka mies on akvaviitin ystävä. Itse en tykkää akvaviitista yhtään mutta on se sentään siedettävämpää kuin se kamala rakfisk, jonka kanssa akvavitia usein juodaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akvaviittitehtaalla pääsi maistamaan erityisen "hyvää" akvaviittia, ja kieltämättä se ei ollut aivan niin pahaa kuin mitä olen aiemmin saanut. Eli laatueroja on tässäkin juomassa. Ja jos pitää valita rakfiskin ja akvaviitin väliltä, niin kyllä minäkin akvaviitin valitsen. ;)

      Poista
  5. Piti jo aiemmin kommentoida tätä, että olin jo valmistelemassa akvaviittipäivitystä, mutta siitä olisi tullut kaikkien aikojen lyhyin - yksi valokuva ja linkki tähän juttuusi! (Sen verran voi tuohon yhteen aiempaan kommenttiin jatkaa, että akvaviitti on kovin yhteisskandinaavinen juttu - yrttimaustettuja viinoja on tehty 1600-luvulta alkaen laajemmin nautittaviksi (sitä ennen viina oli kallis lääke). Jostain syystä Puolassa, Venäjällä ja Suomessa maustaminen ei niin tullut muotiin, ja Brittein saarilla katajanmarjoilla maustaminen valloitti markkinat (=gini), joten akvaviitti jäi Tanska-Norjan ja Ruotsin 'emämaan' jutuksi. Akvaviitin idea on siis keksitty jo keskiajan luostareiden yrttilääkinnän parissa, ja tämä pohjoismainen perinne on pikemminkin jäänne kuin oma keksintö (keksintö sen sijaan on tämä tiettyjen norjalaisten akvaviittien harrastama matkailu). No niin, kai tästä sen postauksen silti olisi voinut tehdä ja ehkä teenkin…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee toki postaus akvaviitista omasta näkökulmastasi. Jos sinulla on minua enemmän kokemusta sen maistelusta, siitä tulee varmasti erilainen. Minulla kun on kyseiseen juomaan sellainen hieman yäh-asenne. :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...