Fillaroimaan!

Minulla on ollut uusi polkupyörä hankintalistalla lähes siitä saakka kun muutin Norjaan. Muuttokuormassa tuli mukana pyörä, jolla olin pärjännyt erinomaisesti Helsingin tasaisilla pyöräteillä pari kesää. Mutta täälläpä sen seitsemän vaihdetta osoittautuivat riittämättömiksi mäkisen maaston takia.

Polkupyörät kuitenkin sattuvat olemaan kalliita. Siis ainakin sellaiset, joissa on riittävästi vaihteita, jotta ylämäessä ei heti tarvitse ryhtyä taluttamaan pyörää. Ja toisaalta kun minä en kuitenkaan pyöräile päivittäin enkä ole ajatellut alkaa harrastaa vaativassa maastossa ajoa, niin ei polkupyörään viitsisi aivan älytöntä kasaa kruunuja sijoittaa.

Toisaalta polkupyöräkauppojen valikoimassa tuntuu olevan paljon nimenomaan niitä kalliimpia malleja. Täällä päin Norjaa ainakin, jossa myös polkupyörä vaikuttaa olevan jonkinlainen statussymboli. Pyöräily on menestyvän ihmisen trendikäs harrastus, ja siihen ei todellakaan kelpuuteta mitä tahansa munamankelia. Pyöräilyharrastus ei myöskään tarkoita sitä, että lähdetään perheen kanssa tekemään pieni lenkki sunnuntai-iltapäivänä.

Vakavamielinen pyöräilyharrastus tarkoittaa kiitämistä kilpapyörällä trikoisiin verhoutuneena autojen seassa tai maastopyörällä tehtyä retkeä maastossa, joka todellakin edellyttää maastopyörää. Ja toisaalta vaikkei aivan noin vakavamielisesti pyöräilyä harrastaisikaan, kyllä sen silti pitää olla maastopyörä. Sellainen, joka ei ole silminnähden halvempi kuin naapurilla. Näin siis täällä Oslon länsipuolella, jossa asuu keskimäärin varsin varakasta väkeä.

Itse Oslossa sen sijaan saattaa nähdä ihmisiä aivan "tavallisen" pyörän selässä matkalla jonnekin, ei vain kuntoilemassa tai harrastamassa. Kieltämättä Oslon keskustan alueella myös maasto on tasaisempaa eikä välttämättä edellytä kovin ihmeellistä varustusta.

Pari viikkoa sitten piipahdin käytetyn tavaran kaupassa, Bruktbutikken Møllassa, ja kuulin että he myyvät myös käytettyjä ja huollettuja eli hyväkuntoisia polkupyöriä. Sillä kertaa myynnissä ei ollut sopivaa, mutta kun kerroin kiinnostuksestani, minulle luvattiin ilmoitella sopivan pyörän ilmaantuessa. Tänään tuli viesti kuvan kera, ja kävin koeajamassa ja ostamassa pyörän.

Møllan pyörillä on hintaa 800-1000 kruunua eli uusiin verrattuna ne ovat hyvin edullisia varsinkin kun ottaa huomioon, että pyörät huolletaan ennen myyntiä. Varsinainen pyöräsesonki on kuulemma keväällä, mutta pyöriä tulee myyntiin muuhunkin aikaan vuodesta. Pyörät ovat peräisin kierrätysasemalta, johon ihmiset tuovat sekä jätteitä että tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.

Polkupyörät ja kierrätys onkin muuten mielenkiintoinen yhtälö. Täälläpäin Norjaa ihmiset näyttävät heittävän pois hyväkuntoista ja jopa aika arvokastakin tavaraa, myös polkupyöriä, aika huolettoman oloisesti. Keväällä, kun rivitaloyhtiömme oli tilannut pihatalkoiden ajaksi paikalle roskalavoja, niihinkin kannettiin polkupyöriä. Joku naapureista niitä sieltä sitten kävi dyykkaamassa ja totesi hyväkuntoisiksi.

Vilkaisin ihan mielenkiinnosta finn.no-sivustolta käytettyjen polkupyörien tarjontaa. Pikaisella otannalla näytti siltä, että ihmiset myyvät lähinnä kalliita, kymmeniätuhansia kruunuja uutena maksaneita maasto-, kilpa- ja muita erikoispyöriä sekä lastenpyöriä. Tavallisempia aikuisten pyöriä, joita suurin osa uutena myydyistä polkupyöristä lienee, osui silmään vähänlaisesti.

Tällaisen menopelin ostin

P.S. Myydään edullisesti hyväkuntoinen, 7-vaihteinen naisten city-pyörä. Sijainti: Asker.