Pari vuotta pommista

Høyblokken, yksi pahimmin vaurioituneista rakennuksista 

Oslon pommi-iskusta on kulunut runsas kaksi vuotta, ja hallituskortteli on edelleen pressujen peitossa. Jotkut rakennuksista vaurioituivat niin pahasti, että asiantuntijaryhmä esitti tänä kesänä niiden purkamista.

Høyblokken ja Y-rakennus ennen pommia

Esimerkiksi 1950-luvulla rakennettu betonitorni, Høyblokken, on ruma kuin mikä ja pommin jälkien raivauksessa lisätyötä on aiheuttanut myös asbesti, mutta rakennuksen purkaminen jakaa mielipiteitä. Myös sen säilyttämisellä on kannattajia, joilla on erilaisia perusteita näkemykselleen. Puhutaan arkkitehtuurista ja kaupunkikuvan säilyttämisestä tai rakennuksen symbolisesta arvosta pommi-iskuun liittyen. Lisää päänvaivaa aiheuttavat myös sekä tässä että viereisessä Y-rakennuksessa olevat Pablo Picasson taideteokset, jotka tuhoutuvat, mikäli rakennukset puretaan.

Picassoa Y-rakennuksen seinässä

Minun täytyy tunnustaa, etten ollut tullut ajatelleeksikaan, että kyseessä voisi olla jonkun niinkin kuuluisan taiteilijan kuin Picasson työ ylläolevaa kuvaa katsellessani. Picasso ei luonnollisestikaan itse ole keikkunut seinällä kuvaa tekemässä, vaan sen on hänen luonnoksensa mukaan toteuttanut joku muu. 

Pommin pahiten vaurioittamat rakennukset ovat olleet tyhjillään jo aika pitkään, eikä niiden kohtalosta ole taidettu edelleenkään tehdä lopullista päätöstä. Muualla vauriot, jotka toki olivat pienempiä, on korjattu ajat sitten, ja kaupunkikuvassa vain hallituskortteli muistuttaa siitä, mitä tapahtui.

Stortingetin kulmalla

Pommi-iskun jälkeen alettiin tarkastella ja kauhistella julkisten rakennusten olematonta turvallisuutta. Pommiautohan sai olla pysäköitynä aivan yhden hallintorakennuksen vieressä ennen räjähdystä ilman, että kukaan kiinnitti siihen erityistä huomiota. Myös muiden Oslon keskustassa olevien julkisten rakennusten havaittiin olevan yhtä suojattomia. Norjassa kun oli totuttu siihen, ettei täällä tapahdu mitään ikävää. 

Tänä vuonna vihdoin Stortinget eli parlamentti on saanut ympärilleen puomeja ja suuria, painavia kukka-astioita, jotka estävät ajoneuvojen pääsyn aivan rakennuksen viereen. Viive tuntuu aika pitkältä, mutta ehkä se liittyy parlamenttirakennuksen remonttiin, joka on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Moniin muihin pääkaupunkeihin verrattuna Oslon hallintorakennukset vaikuttavat edelleen melko kevyesti suojatuilta, vaikka suojauksen tasoa varmasti on nostettu paljon kahden vuoden takaisesta. 

Parin vuoden takaiset ikävät asiat eivät ole jatkuvasti mielessä, kun jäljet on korjattu, ja syyskuisena arki-iltana tunnelma Oslossa on leppoisa.