perjantai 27. huhtikuuta 2012

Eksoottinen aksentti?

Juttelin norjalaisen työkaverin kanssa niitä näitä. Tuli sitten puheeksi se, että vastaan myös Ruotsin asiakaspuheluihin ja että puhun ruotsalaisten kanssa ruotsia, en norjaa. Kollegaa alkoi mietityttää, miltä minun ruotsini kuulostaa. Annoin ääninäytteen kertomalla ruotsiksi, että olen oppinut ruotsia koulussa ja puhun sitä edelleen vähän sujuvammin kuin norjaa. Kollega kuunteli selostusta kiinnostuneena, mutta vasta kun ohimennen mainitsin puhuvani nyt ruotsia, hän valpastui.

Eihän se kuulostanut yhtään ruotsilta! Ei hän ollut edes huomannut, etten puhunut norjaa.

No, minähän puhun sekä ruotsia että norjaa suomalaisella aksentilla. Siten ei ole ihmekään, jos ne minun puhuminani kuulostavat melko samanlaisilta. Ja jos minun ruotsiani vertaa työpaikan ruotsalaisten puheeseen, niin onhan niissä eroa kuin yöllä ja päivällä. Riikinruotsissa ja suomenruotsissa erilaista on sekä ääntäminen, intonaatio että rytmi.

Mutta sitä vähän ihmettelin, ettei syntyperäinen norjalainen tunnistanut kieltä ruotsiksi edes käyttämieni ruotsalaisten sanojen perusteella. Ehkä se kuulosti joltakin Ruotsin rajan tuntuman murteelta. Kuka tietää.

Mies kauhistelee säännöllisesti, miten voinkin lausua jotkin norjan sanat niin väärin. Aina hän ei kuitenkaan osaa kertoa, mikä siinä ääntämisessä on vikana. Sanoo vain, että se kuulostaa kummalliselta, ulkomaalaiselta. Esimerkiksi pølse on sana, jonka kuulemma sanon eri tavalla kuin norjalaiset. Mutta miten, se selvisi vasta viikko sitten, kun viikonloppulapsi kertoi heti ääntämisnäytteen kuultuaan, että ø on liian pitkä. Mies oli ihmeissään, että miten se sen hoksasi, kun hän ei ole itse osannut sanoa muuta kuin että väärin menee.

Tulen kyllä pääsääntöisesti ymmärretyksi norjaa puhuessani, joten ei minun ääntämykseni nähtävästi liian outoa ole. Aksentti on ulkomaalainen, siitä ei pääse mihinkään. Ehkä se ajan kuluessa norjalaistuu, mutta toisaalta täällä kuulee puhuttavan norjaa niin monenlaisilla aksenteilla, etten minä varmaan loppujen lopuksi mikään kummajainen ole.

16 kommenttia:

  1. Aika jännä että työkaverisi ei edes huomannut eroa! :) Itse yllätyn aina kerta kerran jälkeen kun norjalaiset tietävät heti että "niin, sinä olet Suomesta" kun puhun (yritän puhua) norjaa. Ilmeisesti joku siinä omassa puheessa sitten on niin suomalaista. Mikä, sitä en ole itse vielä keksinyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun puhumaani ruotsia arvioitiin "ihan hyväksi norjaksi". Tällainen lausunto tuli mm. ihan alkuaikoina Norjassa, kun en todellakaan vielä edes yrittänyt puhua norjaa.

      Poista
  2. Mielenkiintoista :) Viimeksi Voldassa ollessani oli kaksi ihmistä noin 30:stä, jotka sanoivat minun puhuvan ruotsia :D Teki mieli sanoa, että anna minun nauraa, sillä ruotsia en ole puhunut herranaikoihin. Yksi teki "johtopäätelmän" esiteltyään itsensä, että "sinähän puhut sitten hyvää ruotsia" ja toinen oli nuori sairaanhoitaja, joka tuumi minun puhuvan ruotsia. Just. Melkein jo loukkaannuin, jos ei olisi naurattanut. Sillä niitä 28 henkilöä pystyin "huijaamaan" 100%. He luulivat minun olevan pohjoisesta, Nordlandista....ja olivat aidosti ihmeissään siitä, että miksi puhun Suomesta :D No joo.

    Äh, kummajaiseksi kannata itseään ajatella. Mahtavaa, että me ollaan täällä ja pärjätään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle ei ole ikinä käynyt noin päin, että norjaani olisi luultu ruotsiksi. Tosin yksi ruotsalainen asiakas kerran arveli minun puhuvan norjaa, kun ilmeisesti suomenruotsi oli oudon kuuloista.

      Poista
  3. Minusta on kiva erottua joukosta aksentin perusteella. Saapahan mainostaa Suomea ja suomalaisuutta. En edes halua olla norjalainen, vaikka täällä muuten viihdynkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aksentilla todellakin erottuu joukosta heti suunsa avattuaan :D

      Poista
    2. Se, että haluaa puhuessaan kuulostaa norjalaiselta ei tarkoita sitä, että haluaisi olla norjalainen :D Kyse on kielestä ja sen puhumisesta, ainakin minun kohdallani.

      Poista
  4. `Pölse` ja `pause` kuulostaa aika samanlaiselta ainakin Sör-Trondelagin murteessa, joka on varmaankin eräs vaikeimmista Norjan murteista ymmärtää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle tuottaa vaikeuksia länsirannikon murteen. Sör-tröndelagin ymmärtämistä en ole tainnut päästä testaamaan.

      Poista
    2. Sör-Tröndelagin murre ei mielestäni ollut mitenkään erityisen vaikea verrattuna. Sen sijaan länsirannikon tuppukylästä kotoisin olevalla mummolla oli muutama aika mielenkiintoinen sana :).

      Poista
  5. Niinkuin te muutkin ovat kommentoineet aksentti on murteisessa Norjassa ymmärrettävämpää kuin homogeenisimmissa kielissä. Se on rikkaus. Hieman erilainen puhetapa auttaa usein saamaan sanottavansa paremmin perille kuin jos puhuis norjaa tyyppinorjalaisittain.Edellytyksenä tietysti, että peruskieli alkaa olemaan silleen hallussa, että saa sanottua suurinpiirtein sen minkä haluaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän käytännön kielitaitoni mittana sitä, miten meidän viikonloppulapsi ymmärtää minua. Nykyään paljon paremmin kuin alussa ;) Lapsella kielitaju ei ole kehittynyt vielä niin paljon, että ymmärtäisi outoja, ruotsalaisia sanoja.

      Poista
  6. Hauska postaus. itse olen ilahduttanut virolaisia omalla virollani ts. useimmiten ihan silkkaa suomea virolaisittain äännettynä. En edes ollut ymmärtänyt, että eräs ystäväni oli vain alkanut ymmärtää minun suomea, kun itse luulin puhuvani jo aika hyvin viroa :)

    kiva blogi kiva kun löysin tänne,
    on mukava lukea ulkomailla asujista kun itsekin harjoittelen elämää "virottarena" vaikka korrot ovatkin vielä 2suomalaiset"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tere tulemast! Kuinkas sattuikaan, että juuri pari päivää sitten puhuttiin norjalaisen työkaverin kanssa taas kielistä. Norja vs. ruotsi ja suomi vs. viro. Hän oli käynyt lomailemassa Tallinnassa, ja huomannut, että viro kuulostaa suomelta.

      Poista
  7. Löysin nyt vasta tämän blogin!
    Olen muuttamassa Etelä-Norjaan elokuussa ja nyt puhunut - tai yrittänyt puhua - norjaa poikaystävän kanssa noin puoli vuotta. Poikaystäväni kaveri kommentoi pari viikkoa sitten, että "hei ton sun norja kuulostaa ihan tanskalaiselta!" ... tuli sellainen fiilis, että itellä on tainnut mennä jokin ääntäminen aivan metsään. :-D
    Nyt kun norjan opinnot on niin intensiivisessä vaiheessa niin en pysty ollenkaan puhumaan ruotsia, ehkä miellän ne vielä niin samanlaisiksi kieliksi. Norjassa aloitankin sitten kielikoulun (4pv/vko), joten eiköhän se auta vielä enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pääset täysin norjankieliseen ympäristöön, kielitaitosi alkaa kehittyä vauhdilla. Samalla varmaan myös aksentti muuttuu. Mutta aika erikoista, että kuulostat poikaystävän mielestä tanskalaiselta :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...