sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Rivitalodemokratiaa

Pirteitä värejä vai häiriintyneen lapsen legopalikoita?
Meidän rivitaloalueemme talot muodostavat yhden asunto-osakeyhtiön - suomalaista termistöä käyttäen. Asunto-osakeyhtiöitä on Norjassa itse asiassa kahta laatua, ja tämä meidän sameie on sitä löyhempää laatua. Tavallaan kuin asunto-osakeyhtiö, joka on lainannut piirteitä yhdistykseltä tai osuuskunnalta.

Käytännössä homma menee niin, että jokainen saa tehdä omalla rivitalonpätkällään, mitä haluaa eikä esim. rakenteellisia muutostöitä asunnon sisällä käsittääkseni tarvitse hyväksyttää missään, kunhan ne eivät vaikuta naapureihin. Sameie huolehtii yleisten alueiden kunnossapidosta, mutta vaikkapa lumityöt yksittäisten talojen edustalla kuuluvat asukkaiden vastuulle. Asukkailla on suurempi vastuu oman talonpätkänsä kunnossapidosta kuin siinä toisessa, tiiviimmässä asunto-osakeyhtiömallissa eli borettslagissa.

Kullakin sameiellä on lisäksi omat sääntönsä, joissa määritellään tarkemmin vastuita asukkaiden ja sameien välillä. Käytännön asioista huolehtii hallitus, joka valitaan asukkaiden keskuudesta.

Yhdestä punaisen talon asunnoista puuttuu parveke, terassit ovat erilaisia ja vasemman puoleisten terassien alla on varastotila. Harmaassa talossa on alkuperäiset ranskalaiset parvekkeet ja terassiratkaisu näyttää aivan erilaiselta kuin naapuritalossa.

Sameien vuosikokouskutsu, joka oli jaettu postilaatikoihin, sisälsi kaikenlaista mielenkiintoista asiaa. Sen lisäksi, että kokouksessa todetaan viime vuoden tulot ja menot ja hyväksytään suunnitelma tälle vuodelle, asialistalle oli päätynyt myös erilaisia asukkaiden esille ottamia asioita. Tällä kertaa erityisesti talojen ja yleisten alueiden ulkonäkö oli saanut muutamat lähestymään hallitusta. Parin talon maalaus on jäänyt puolitiehen jo 2-3 vuotta sitten eikä yleisten alueiden ruohonleikkauskaan jonkun mielestä ole enää samalla tasolla kuin aikaisemmin.

Mielenkiintoisin asia oli kuitenkin, että osa asukkaista on muodostanut ryhmän, joka ajaa rivitaloalueen ulkonäön kohentamista vähän suuremmassa mittakaavassa. Asiaa varten on perustettu jopa Facebook-ryhmä, jossa on jo lähes 50 jäsentä. Kun alueella on 116 asuntoa, melko suuri osa niiden haltijoista on mukana vaatimassa muutosta, vaikka oletettaisiin, että monesta taloudesta on ryhmään liittynyt kaksi jäsentä.

Ryhmän mielestä rivitaloalue on liian kirjava ja nähtävästi myös aivan väärän värinen ja näyttää siksi halvalta. Ehdotus on, että värivalikoimaa vähennetään yhteen ja se yksi väri voisi mielellään olla vaalea - valkoinen, harmaa tai näiden yhdistelmä. Tällaisen muodonmuutoksen avulla halutaan pitkällä tähtäimellä parantaa alueen arvostusta ja nostaa asuntojen arvoa. Talojen väri on asia, josta päätetään yhdessä, ja päätös sitoo asukkaita.

Nykyisellään alueella on neljän värisiä taloja. Punaisia ja keltaisia on eniten ja lisäksi on muutama vihreä ja harmaa talo. Tämä kombinaatio näyttää ryhmän mielestä siltä kuin "häiriintynyt lapsi 60-luvulta" olisi päättänyt väreistä ja lopputuloksena on "legopalikkakylä". Onhan tämä kieltämättä aika kirjava alue varsinkin, kun lähiympäristön suosituin talon väri on valkoinen.

Toisaalta alueella kuljeskellessa näkyy se, että on paljon talojen ulkonäköön liittyviä asioita, joista ei selvästikään ole tehty yhtenäistä päätöstä. Tai sitten jotkut asukkaat ovat vain halunneet pitää oman päänsä.

Yksi näistä on parvekkeet ja terassit. Taloissa ei alunperin ole ollut parvekkeita tai terasseja, mutta niitä on rakennettu jälkeenpäin lähes joka taloon. Tällaisten lisäkkeiden ulkonäkö on mitä ilmeisimmin kyseisen talon asukkaiden päätettävissä, sillä kahta aivan samannäköistä parveke- tai terassiriviä ei täältä taida löytyä. Kovin suuria erot eivät ole, mutta esimerkiksi kaiteiden lankkujen suunta ja parvekekomerot tai niiden puuttuminen pistävät silmään vähän tarkemmin ympärille katsellessa.

Toinen yksityiskohta ovat asuntojen ulko-ovet. Lähes kaikki on uusittu jossain vaiheessa, mutta eri mallisia ovia on paljon. Edes saman talon asukkaat eivät välttämättä ole päätyneet hankkimaan samanlaista ovea. Eräässä viiden asunnon rivitalossa on viisi erilaista ovea.

Kolmas epäyhtenäisyys ovat piha-alueille rakennetut varastot. Näissä 1950-luvun taloissa on aika vähän varastotilaa varsinkin, jos alunperin varastona toiminut kellarikerros on remontoitu muuhun käyttöön. Niinpä sitten moni asukas on tilanpuutetta helpottamaan rakentanut pihansa perälle varastokopin, joita niitäkin on useampaa eri mallia.

Tässä tilanteessa minulle jää vähän epäselväksi, missä menee asukasdemokratian ja asukkaiden itsemääräämisoikeiden raja. Varmasti värin yhtenäistäminen saisi alueen näyttämään arvokkaammalta, mutta entä sitten ne kaikki muut epäyhtenäisyydet? Niihin on vaikeampi puuttua, koska niiden korjaaminen tarkoittaisi purkamista, uudelleen rakentamista ja ennen kaikkea epätasaista rahanmenoa asukkaille. Maalaaminen on yksinkertaisempaa, koska taloja joka tapauksessa maalataan ennen pitkää ja maalin maksaa sameie - lopulta tietenkin asukkaat itse mutta kaikki saman verran.

Norjalaiset tuntuvat arvostavan kahta asiaa: vahvaa yhteisön ohjausta ja yksilönvapautta. Nämä asiat taitavat nyt mennä jossain määrin ristiin. Toisaalta kaikkia varmasti kiinnostaa asunnon arvonnousu, sillä nämä ovat sen tyyppisiä asuntoja, joista monet vielä muuttavat edelleen jonnekin muualle.

12 kommenttia:

  1. Hauskasti tiivistit norjalaisten tärkeimmät asiat: vahva yhteisön ohjaus ja yksilönvapaus. Meidän asuma-alueemme on pientalo-alue ja yhteisenä elimenä toimii velforening. Sen tarkoitus on huolehtia yhteisvastuujutuista, kuten leikkipaikat, tiet, vierasparkkipaikat jne. Tosin sen kautta hoidetaan myös ns. valitusasiat. Julkisivuihin liittyvät "säännöt" tuntuvat vaihtelevan kulloinkin istuvan johtokunnan mukaan ja alueella on selvästikin niitä, jotka saavat (tai ottavat) enemmän oikeuksia kuin muut ! Nykyään kyllä aika harmoonisen näköistä täällä...suurin osa taloista valkoisia ja samaa linjaa noudattelevia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säännöt taitavat vaihdella täälläkin. Löysin nimittäin postauksen kirjoitettuani sameien säännöt kokonaisuudessaan, ja niiden mukaan mm. varastorakennusten suunnitelmat pitää hyväksyttää. Ei niissä siitä huolimatta näytä kovin paljon yhtenäistä linjaa olevan. Korkeintaan naapureilla on melkein samanlaiset tönöt vierekkäin.

      Poista
  2. Mielenkiintoinen juttu. Lisää tällaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ounastelen, että rivitaloasumisesta tulee juttua jatkossakin ;)

      Poista
  3. Tämä olikin mielenkiintoista luettavaa. Olen asunut Oslossa tuommoisessa rivitaloyhteisössä, mutta vain vuokralla, joten tämmöiset jutut ovat ihan uutta minulle.

    Mutta totuus on, että asuntojen hintaa saisi varmaan ylös pienellä yhdistämisellä eli kaikki talot maalattaisiin samanvärisiksi. Samoin ulkonäköä muutenkin voisi vähitellen saada samanlaiseksi. Mutta kaikenlainen rakentaminen maksaa aika paljon Norjassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisi tätä väritystä minunkin mielestäni muuttaa. Nykyinen tuskin on alkuperäinen 1950-luvun värivalikoima, joten senkään puolesta sitä ei tarvitse säilyttää.

      Toisaalta aika paljon yleisilmeeseen vaikuttaa myös se, millaisessa kunnossa talojen ympäristö on. Pihat ovat pääsääntöisesti ok, mutta joillakin asukkailla terassi on täynnä sekalaista kamaa. Romujemmaajan itsensä näkyviltä se on "piilossa", mutta saattaa häiritä viereisen talon asukkaita.

      Poista
  4. Enpä ole muuten kiinnittänyt huomiota erilaisiin oviin ennen, mutta kaikkeen muuhun kyllä :) Ja just nuo laajennukset kohti vinttiä, terassille, takapihalle tai mihin ilman suuntaan vaan :) ovat aika mielenkiintoisia.
    Emme ole Norjassa asuneet rivitalossa, pienkerrostalossa kyllä ja se oli opiskelijakämppä ja talot olivat kyllä tasan samannäköisiä. Mutta rappukäytävälle oli laajentanut useampikin naapuri. Yhdellä oli toimisto pienessä varastossa siinä rappukäytävässä. Aika monella kenkä- ja ulkovaatetelineet, arkkupakastimet (joista naapurin lapset kävivät kätevästi hakemassa jätskiä kesäkuumalla :D ) . Kotisairaanhoidossa olen taas kiinnittänyt huomiota nuihin kerrostalojen käytäviin. Ne on sisustettuja. On kukkia, tauluja, seinätekstiilejä ja kaikkea sälää.
    Pietarin kotona meillä juoksi pihamaalla rottia :D ei sentään käytävillä eikä roskakuilussa kuten naapurirapussa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sameien kokouskutsussa itse asiassa puhuttiin myös jonkun talon "yleisestä" pistorasiasta, jota asukkaat olivat väärinkäyttäneet. Koko pistorasia oli sitten poistettu sameien toimesta, kun tuli liian kalliiksi.

      Sisustettuja rappukäytäviä en muista nähneeni, tosin kovin paljon en ole kerrostaloja kierrellyt. Eikös tavaroiden pitäminen rapussa ole Suomessa pääsääntöisesti kielletty paloturvallisuuden vuoksi? Muttei sitten Norjassa?? Vai eikö asiaa vain valvota?

      Poista
    2. Entisillä asuinkulmillasi ainakin Sleiverudissa on sellaisia sisustettuja rappukäytäviä, joissa on viherkasveja, sohvaryhmiä yms. Asukkaiden kokemuksia en kyllä ole kuullut yleistilojen viihtyvyydestä. Riippuu varmaan naapureista :) Paloturvallisuus ei aina taida olla Norjassa huippuluokkaa (ainakin sellaisen kuvan olen sähköpatteri- ja johtovirityksistä saanut).

      Poista
    3. No joo, palohälyttimiä ja sammuttimia kyllä löytyy asunnoista, mutta tosiaan ne sähköviritykset... Ehkei tätä asiaa ole täällä oikeasti sisäistetty.

      Poista
  5. Meilläkin on tuossa lähellä rivitalo joka myytiin n. vuosi sitten. Siis koko rivari. On ollut jännä seurata kun sitä on kukin asukas rempannut mieleisekseen. Siis joka asunnon kohdalta talo on erivärinen:) Silloin mietittiin, että josko ostettais siitä asunto.. onneksi ei ostettu:)
    Järjetöntä touhua:)
    Olen myös nähnyt rappukäytäviä joissa kenkätelineet, kynnysmatot, kengät jne. asunnon ulkopuolella. Paloturvallisuus/ siivous??

    VastaaPoista
  6. Aika hurjalta kuulostaa, jos rivitalon on kirjava! Meillä ei onneksi tässä naapurustossa ole ihan tuollaista :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...