 |
| Maassa on ainakin 20 000 avointa työpaikkaa |
Tammikuussa sai hetkellistä huomiota vastajulkaistu tutkimus, jonka mukaan työnhakijoita, joilla on ulkomaalainen nimi, syrjitään työpaikkoja täytettäessä. Ongelman oli havaittu ilmenevän sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tutkijat olivat lähetelleet tekaistuja työhakemuksia ansioluetteloineen, joista työnhakija ilmeni maahanmuuttajaksi mutta Norjassa opiskelleeksi. Kutsuja haastatteluun tuli harvakseltaan.
Asiaa uutisoitiin kuin tämä olisi ollut yllätys norjalaisille. Näin ulkomaalaisen työnhakijan näkökulmasta minä en ole ollenkaan yllättynyt. Tutkimus oli keskittynyt maahanmuuttajiin, jotka tulevat toisesta kulttuuripiiristä, pääsääntöisesti siis Euroopan ulkopuolelta. Pohjoismaalaisena maahanmuuttajana, joka on jo pidemmän aikaa aktiivisesti hakenut töitä, arvelen, että ulkomaalaisuus ylipäätään on hidaste työn löytämisessä. Toki minun kohdallani on muitakin tekijöitä, kuten edelleen puutteellinen norjankielentaito, norjalaisen työkokemuksen vähäisyys, opinnot suoritettu muualla kuin Norjassa sekä omin osaamisalueeni, jolla on kyllä vapaita työpaikkoja mutta ei työvoimapulaa. Toisaalta olen kuullut myös muiden suomalaisten ja eurooppalaisten vastaavista ongelmista, vaikka esimerkiksi kielitaito ei ole enää hidaste.
Eihän maahanmuuttajien huonompi työllistyminen mikään erityisesti norjalainen ilmiö ole. Sama on havaittavissa myös esimerkiksi Suomessa, jossa näillä uutisilla tosin ei liene ollut uutuusarvoa enää pitkään aikaan. Tilastotiedot eri kansallisuuksien työttömyys- tai työllisyysasteesta tulevat Suomessa esille aika usein.
Sen sijaan tutkimusta koskevassa uutisessa kärjistyi minun mielestäni ristiriita, joka tässä asiassa on havaittavissa. Norjalainen yhteiskunta julistaa olevansa tasa-arvoinen ja ottavansa maahanmuuttajat avosylin vastaan. Varsinkin julkisen sektorin työpaikkailmoituksissa vähemmistöihin kuuluvia kehotetaan aivan erityisesti hakemaan, koska kyseisen viraston työntekijöiden toivotaan kuvastavan yhteiskunnan monimuotoisuutta.
Työpaikkailmoituksia lukiessani olen kiinnittänyt huomiota muutamiin yksityiskohtiin, joihin en muista Suomessa törmänneeni.
Ensinnäkin hakijoiden norjankielentaidon toivotaan olevan erittäin hyvä. Tämä voidaan joko sanoa suoraan tai sitten hieman piilotettuna - suullisen ja kirjallisen ilmaisukyvyn pitää olla sujuva. Tällainen toivomus on tavallinen ainakin Oslon alueen ilmoituksissa.
Toiseksi todella monessa ilmoituksessa todetaan, että hakijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla tulee olemaan vaikutusta työntekijää valittaessa. Nehän nyt voivat olla vaikka mitä eivätkä välttämättä karsi ulkomaalaisia pois, mutta tällaisella varauksella on ehkä helppo perustella, miksi ammatillisesti pätevin hakija ei tullutkaan valituksi.
Kolmas asia, johon olen törmännyt usein, on jo työpaikkailmoituksessa esitetty toivomus tai vaatimus suosittelijoiden nimeämisestä. Voidaanhan suosittelijoita pyytää Suomessakin, mutta jotenkin minulle on tullut tunne, että täällä sosiaalinen verkosto on työpaikan löytämisessä erityisen tärkeä. Töihin otetaan ihmisiä, jotka ovat tutun tuttuja ja hyviksi ja mukaviksi sitä kautta tiedettyjä. Maahanmuuttajan verkosto, jonka kautta tehdä itseään tykö, on todennäköisesti paljon pienempi kuin syntyperäisen norjalaisen.
Olen näistä asioista, työnhaun problematiikasta, jutellut paljon miehen kanssa, jolla syntyperäisenä norjalaisena on sisäpiirin tietoa norjalaisesta työelämästä. Hänen arvelunsa mukaan ulkomaalaisten huono työllistyminen - muodollisesta pätevyydestä huolimatta - saattaa liittyä siihen, että erilaisesta kulttuurista tulevan ulkomaalaisen läsnäolo työpaikalla koetaan epämukavaksi. Kuka tietää, millaisia omituisia tapoja ulkomaalaisella on, ja entä jos tämä on vaikkapa muslimi, jonka pitää rukoilla kesken työpäivän. Toisaalta norjalaisten vaalima mukavuus edellyttää, että työkaverit ovat rentoja ja sosiaalisia - eivätkä liikaa keskivertonorjalaisesta poikkeavia. Parempi olla ottamatta riskiä palkkaamalla ulkomaalainen.
Maahanmuuttajia kyllä näkyy esimerkiksi televisiossa uutistenlukijoina ja juontajina. Kaikki edellämainittu huomioiden tulee väkisinkin mieleen epäily, että nämä ovat osa tasa-arvoisen yhteiskunnan julkisivua. Henkilövalinnan perusteena onkin ehkä ollut nimenomaan se, että on haluttu maahanmuuttaja kiillottamaan tasa-arvon ihanteen julkisivua. Tämän ajatuksen esittämällä en mitenkään väheksy kyseisten henkilöiden ammattitaitoa ja pätevyyttä.
Erityisen epäreilulta tilanne vaikuttaa toisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Nämä ovat syntyneet Norjassa tai muuttaneet tänne pikkulapsina ja käyneet koulunsa ensimmäisestä luokasta alkaen täällä. Norjankielentaito on täydellinen, ja vaikka kotona noudatettaisiin erilaista kulttuuria, he ovat kasvaneet myös norjalaiseen kulttuuriin ja osaavat käyttäytyä sen mukaisesti. Vääränlainen nimi aiheuttaa tästä huolimatta ongelmia.
***
Tutkimusta käsittelevä VG:n uutinen löytyy täältä:
http://www.vg.no/nyheter/innenriks/artikkel.php?artid=10075028
Täältä löytyy Aftenpostenin juttu ugandalaisesta maahanmuuttajasta, jolta kesti 20 vuotta löytää työpaikka:
http://www.aftenposten.no/jobb/Hansen-far-jobben-fremfor-Ahmed-6738352.html#.TyAEG4HQfAw
Todella mielenkiintoinen kirjoitus! Tästä riittää keskustelua miehen kanssa pitkäksi aikaa... :) Todella surullista toisaalta.
VastaaPoistaTämä olikin mielenkiintoinen kirjoitus ja samoja asioita mietiskelin minäkin kun tuosta tutkimuksesta puhuttiin.
VastaaPoistaOmakohtaisesti ei nimellä ole ollut mitään vaikutusta työn saamiseen. Mutta kun ala on päivähoidossa, niin pula koulutetusta henkilökunnasta on niin suuri, että eipä siinä enää nimiä katsella :).
Mutta ongelma monilla varmaan onkin, että pitäisi päästä näyttämään itsensä siellä haastattelussa. Ja jos raakataan pois jo nimen vuoksi, niin ollaan yhtä pitkällä.
Hiljaa olen mietiskellyt, että onpa onni, että molemmat Suomessa syntyneet puoliksi suomalaiset lapseni, saivat aikoinaan kovin pohjoismaalaiset etunimet. Sukunimikin on aika neutraali. Harmi, että äidin täytyy ajatella näin :(.
Luin joskus jostain ulkomaalaistaustaisesta, joka muutti nimensä virallisiin papereihin, kun ei päässyt töihin. Sitten alkoikin tulla kutsuja haastatteluihin...
Totta.
VastaaPoistaTosin itse olen sairaanhoitaja eikæ tyønsaannissa ole koskaan ollut ongelmaa.
Mutta talla hetkella esim. eras ystavani etsii tøita taalta. Osaa tosi hyvin englantia ja suomea tietysti, mutta vasta auttavasti norjaa. Toivoton tilanne. Ja han on marssinut ihan firmoihin sisalle kun tietaa ettei paasisi edes haastatteluun ulkomaalaisella nimellaan / jos kirjoittaa cv:en etta ei osaa norjaa kunnolla. Tuula: totta.. jo lapsen nimea annettaessa on mietittava naita asioita.
Ja varmasti juuri tuo etta norjalaisilla pitaa olla rentoa ja hauskaa tøissa.. ja sitten siella on joku kielitaidoton urpå.. varmasti aiheuttaa hammennysta tai ainakaan tama ulkomaalainen ei tunne oloaan kauhean tervetulleeksi kun ei ymmarra huulen heittoa.
ps. mutta kumma homma. Kun ottaa huomioon norjalaisen tyømoraalin ja suomalaisen tyømoraalin.. itse tyønantajana ottaisin finskin:) Tekee varmasti tyøt tehokkaammin ja paremmin kun kotimaan edustaja:)
Ajankohtainen aihe mullekin, ja pitää paikkansa. Siis valitettava fakta on, että jos hakee töitä alalta, jossa on myös norjalaisia hakijoita, niin kahdesta samantasoisesta hakijasta norjalainen vetää aina voiton, oli kielitaito ja kompetenssi ulkomaalaisella hakijalla miten hyvä tahansa. Tosin tämä saattaa ehkä päteä ihan yleismaailmallisesti koko maailmassa, ei vain Norjassa? Olen lisäksi omakohtaisesti huomannut nimen vaikutuksen. Piiitkä ja "hankala" etunimi hankaloittaa koko prosessia, vaikka kuinka puhuisit sujuvaa norjaa.
VastaaPoistaMinä taas en täysin allekirjoita tuota, että aina norjalaiset menee ulkomaalaisten ohi hakuprosessissa. Hain aikoinani yksityiseltä työterveysasemalta sh töitä. Heitä ei siis koske mitkään julkisen puolen hakusäännökset ansinitetistä jne. Meitä oli useita hakijoita, joista minä suomalainen, yksi ruotsalainen ja useita norjalaisia. Minä sain paikan. Kieli oli toki hallussa, mutta henkilökohtaisilla ominaisuuksilla oli merkitystä. Lisäksi olen saanut norjalaisten nokan edestä myös osastonhoitajan paikan, vaikka työkokemusta oli vain vähän. Että kyllä se joskus voi mennä toisinkinpäin :)
VastaaPoistaMamaE, tästä asiasta on tosiaan mielenkiintoista kuulla norjaisten näkemyksiä. Aika moni on yllättynyt tilanteesta.
VastaaPoistaTuula, minulle on monta kertaa tullut mieleen, miten paljon helpompaa "oikeiden" töiden löytyminen olisi, jos olisin vaikka sairaanhoitaja. Hyvä tuuri pojillasi, että heidän nimensä eivät pistä liiaksi silmään.
Kalamuija, yritän omassa CV:ssäni kuvailla norjankielentaitoani niin hyväksi kuin vain kehtaan. Ja mies tarkastaa hakemusten kieliasun, joten senkään ei pitäisi antaa huonoa ensivaikutelmaa, mutta eipä sekään näytä käytännössä auttavan.
Päivikki, sama ongelma on varmaan maahanmuuttajilla kaikkialla maasta riippumatta. Tuskin Norja tässä suhteessa mikään poikkeus on. Mutta tämä on vain sellainen asia, jota ei oikeastaan tiedosta, ennen kuin se sattuu omalle kohdalle tai jollekin tutulle.
Ekaterina, poikkeuksia varmasti on ja hyvä niin. Ja ehkäpä sinä olet erityisen hyvä tyyppi ;)
Kiinnitin huomiota tuohon samaan tutkimukseen, itse kun olen parhaillaan lomautettuna ja etsin uutta työtä. Lukemattomia lähetettyjä hakemuksia, mutta ei (toivottavasti vielä) ainuttakaan haastattelua. Jospa jotain kuitenkin ilmaantuisi.
VastaaPoistaBlogistani löytyy muuten sinulle haaste :)
Henna, toivottavasti tärppää työnhaussa!
VastaaPoistaTäällä on kans noi suosittelijat käytössä ja työtodistukset on ihan tuntematon käsite. Mutta täällä ei myöskään mun mielestä toitotella minkään tasa-arvon puolesta muuta kuin islantilaisten naisten aseman ollessa uhattuna. Piinkovia feministejä nää, ei mikään ihme että hakevat muualta naisia :D Täällä ollaan tosi tarkkoja siitäkin että tungetaan nainen kaikkiin "miesten" hommiin urheiluselostajista alkaen. Mutta se ei oikeen ylety ulkomaalaisiin naisiin asti heh.
VastaaPoistaIhme juttu että siellä saa noin sanoa että henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on väliä.
Tuttuja havaintoja nuo sinun esittämät, mutta myös kommenteissa vilahtelevat. Yleensä on oltava parempi kuin paikalliset ja kuuluttava joukkoon. Tavallaan pitäisi olla integroitunut että pääsisi sitä integroitumista opettelemaan. Kalanjalostuksessa en ole havainnut minkäänlaista syrjintää. Johtunee todella kovasta työvoimapulasta. Ja työn sesonkiluonteisuudesta. Ja myös siitä, että ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ovat valmiita ylitöihin ja tinkimään viikonlopuistaan. Kynnys kalastajaksi on suurempi, siellä tulee vastaan kielitaito ja suhteet.Ja aiemmat näytöt. Kukaan ei palkkaa tuntemattomia yhteisön ulkopuolelta. Ekaks pitää hankkia meriitit sitten sua pyydetään. MamaE:lle sanoisin, että sun alalla on täälläkin hienot mahdollisuudet. Teitä tarvitaan. Yllättävä piirre oli, että täällä pohjoisessa suomalaisen opettajatyökokemuksen kautta on yllättävän kivuton saada töitä. Samoin lastentarhapuolella.
VastaaPoistaUutena työvoimapulan aiheutamana hieman ilkeänä ilmiönä on tullut vastaan muutamien työnvälitysfirmojen taktiikka. Puolasta ja Liettuasta tulleet ovat tavallaan päivystämässä sen välitysfirman palkollisina, sitten ne hälytetään lyhyellä varoitusajalla lyhyempiin tai pidempiin työrupeamiin. Sellainen epäsäännöllisyys rassaa, varsinkin kun se soitto saattaa tulla tuntia ennen töiden alkua.
Lisäksi monet meille tulleista kalatehtaann sesonkityöntekijöistä ovat kotimaassaan käyneet jopa 1000 euroa maksavan ns. fileetyöntekijän teoriakurssin kotimaassaan (Puolassa) päästäkseen norjalaisten manpowereitten ja jobzonien listoille ja sitä kautta rikastumaan.Kurssilta, pari päivää, sai ns pätevyyspaperin ja ammattitaidon.
Suoraan töitä hakeneet ja saaneet ovat paremmassa asemassa kun välikädet ovat poissa.
Mila, täällä on sentään työtodistukset käytössä, mutta ainakin se, minkä sain ensimmäisestä paikastani, sisältää niin vuolasta vuodatusta kyvyistäni, että en ole Suomessa vastaavaa nähnyt. Norjassakin näkyy olevan naisia sellaisissa näkyvissä ja perinteisissä miesten hommissa, että kiintiöepäilys on tullut mieleen.
VastaaPoistaAvletto, integroitumisessa on kyllä valitettavasti nähtävissä noidankehä. Jos et osaa sujuvasti kieltä etkä tunne ihmisiä, töiden löytäminen on hankalaa. Jos et pääse töihin, kielen oppiminen on hitaampaa etkä tutustu kuin lähinnä muihin maahanmuuttajiin.
Tuo tuontityöläisillä pelaaminen kuulostaa aika ikävältä. Ihan kuin jossain vähemmän sivistyneessä maassa :(