Sitten kun me saamme lottovoiton...

Lähialueella on omakotitaloja joka lähtöön. Täällä ei ilmeisesti kaava määrittele talojen tyyliä ja väriä, vaan kaikki on sallittua. Otin muutaman kuvan kävelylenkillä vastaan tulleista taloista, ja erittäin suurella varmuudella voin sanoa, että näiden talojen ostaminen edellyttäisi ainakin meiltä isohkon lottovoiton saamista.

Vollen, josta kuvat ovat, on kallista aluetta. Talot on rakennettu notkelmiin ja mäennyppylöiden päälle, ja aika monella taitaa olla näkymä vuonolle. Maastosta ja todennäköisesti myös tonttimaan kalleudesta johtuen pihat ovat pieniä ja talot ovat aivan vieri vieressä. Ainakin tälle seudulle on tyypillistä, että lähes joka talossa on terassi tai iso parveke, jossa voi paistatella päivää. Pihat eivät yleensä ole mitenkään erityisen hienosti laitettuja.

Valitettavasti aurinko katosi pilven taakse jotakuinkin sillä hetkellä, kun astuin ovesta ulos, mikä vähän haalistaa värejä. Ja vielä uteliaille tiedoksi, että me emme asu Vollenissa vaan vähän vähemmän kalliilla alueella, kävelymatkan päässä.

Tämä on aika tavallisen näköinen talo. Isohko mutta  perustylsä. Musta tai hyvin tumman ruskea väri on yleinen. Huomionarvoista tässä talossa on piha, joka on täkäläisittäin melko suuri.

Pari vähän modernimman näköistä taloa, jotka nämäkin ovat aika isoja. Alempi, valkoinen talo on ihan kivan näköinen, ja kun tuija-aita vähän kasvaa, se ei ole niin paljaan näköinen.

Ylempänä rinteessä oleva ei ole vielä hieman keskeneräinen, joten saapa nähdä, millaiselta se sitten valmiina näyttää. Pihaa talon ympärillä ei ole oikeastaan lainkaan, vaan talolle on ensin rakennettu tasainen alusta louhimalla kalliota yhdestä kohtaa ja täyttämällä tonttia toisesta reunasta.

Tämä talo erottuu joukosta sinisillä ikkunaluukuillaan, eikä rakennustyyli muutenkaan taida olla kovin norjalainen. Lähinnä tästä tulevat mieleen tanskalaiset talot. Talo on ilmeisesti valmistunut aika äskettäin, kun pihan ympärillä ei ole vielä edes aitaa.

Tämä talo taitaa sijainnista ja pihaistutusten koosta päätellen olla vähän vanhempi kuin alueen talot yleensä, ja siipi lienee jälkeenpäin rakennettu. Vihertävä väri ja rappaus eivät nekään ole kovin tyypillisiä norjalaisille taloille. Jostakin syystä tämä talo näyttää minusta lämpimältä. Sitä eivät nimittäin läheskään kaikki norjalaiset talot ole.

Linnoitus mäen päällä on niin isokokoinen, että onkohan siinä useampi asunto. En tarkoita, että se olisi paritalo tai vastaava, mutta talosta voisi löytyä vaikkapa oma asunto isovanhemmille. Sijainti mäen päällä tekee kyllä paikasta aika tuulisen.

Ultramoderneimmat ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisimman näköiset talot ovat usein omassa rauhassaan mäen päällä, pusikon takana. Siellä eivät pääse uteliaat liian helposti tirkistelemään ikkunoista, jotka voivat olla norjalaisittain huomattavan suuret.

Lähempää rantaa löytyy vanhoja taloja, jotka ovat usein hyvin koristeellisia ja tällä alueella myös huolellisesti kunnostettuja. Tummassa talossa on hauskana yksityiskohtana katonharjalla olevat koristeet. Samanlaisia koristeita on mm. sauvakirkoissa, mutta tässä talossa koristeet ovat yksinkertaisempia.

Piparkakkutalo on piilossa pensasaidan ja puiden takana, mutta parvekkeen hienot koristelut ovat näkyvissä. Keltainen väri ole ole kovin tavallinen tällä alueella ja tuon ikäisissä taloissa.

Mitä piditte? Kannattaisiko lottovoitto sijoittaa johonkin näistä, mikäli sellainen sattuisi osumaan kohdalle?

***
Näkymiä toiselta alueelta, Lommedalenista, olen esitellyt postauksessa Rinneratkaisu.