Turistitouhuja

Isäni on kyläilemässä ja katselimme tänään hiukan Oslon nähtävyyksiä. Kulttuuripäivä siis.

Ensimmäinen kohde oli Munch-museo, joka teki heti kättelyssä vaikutuksen turvajärjestelyillään. En muista ikinä ennen käyneeni taidemuseossa, jonne päästäkseen pitää kävellä metallinilmaisimen läpi. Luonnollisesti ei ollut puhettakaan, että olisin saanut ottaa laukkuni mukaan, vaikka kyseiseen pienehköön laukkuun mahtuvia teoksia näytteillä ei ollut.

Seuraava asia, joka pisti silmään, oli ensimmäisen näyttelysalin taulujen ja niitä suojaavan lasiseinän saumojen synkronointi. Jokainen sauma oli nimittäin tarkalleen taulun kohdalla ja hieman häiritsi taide-elämystä.

Huuto (kuva on peräisin täältä)

Mitä liikkuu taiteilijan päässä, kun lopputulos on ylläoleva Huuto? Maalauksesta on jopa useita versioita. Tämä oli toinen niistä teoksista, jotka ryöstettiin museosta keskellä päivää vuonna 2004. Siitä turvatoimet.

Sitten taas autoon, ja navigaattoriin seuraava osoite, Vigelandin puisto. En vielä tunne Osloa lähellekään niin hyvin, että lähtisin autoilemaan pitkin poikin kaupunkia ilman opastusta. Navigaattori sen sijaan tuntee tien.

Vigelandin puistossa on nähtävillä yli 200 Gustav Vigelandin veistosta. Veistoksissa on ihmisiä erilaisissa asennoissa, usein toisiinsa kietoutuneena. Norjalaiset itse tuntuvat olevan erityisen ihastuneita vihaista vauvaa esittävään pronssiveistokseen Sinnataggen (suom. äkämys), joka on yksi puiston pienimmistä. Sitä kuuluu käydä katsomassa, joten niin teimme mekin.

Vihainen vauva

Puisto on kesällä suosittu käyntikohde ja piknikpaikka, mutta turisteja oli liikkeellä myös pilvisenä maaliskuun päivänä. Maailmalla puiston tunnetuin veistos on varmaankin korokkeella seisova monoliitti, yhdestä kivestä veistetty, 17 metriä korkea pylväs, jossa on 121 ihmishahmoa. Siitä on kuvia jotakuinkin joka paikassa, joten tässä vaihtelun vuoksi näytiksi monoliittia ympäröiviä pienempiä veistoksia. Tyyli on sama.

Monoliitin ympärillä

Kulttuurikierroksen jälkeen kävimme syömässä puiston viereisessä Majorstuan kaupunginosassa, josta löytyy sekä ruokailu- että shoppailumahdollisuuksia moneen makuun. Olen itse ehtinyt tutustua tähän kaupunginosaan vain pintapuolisesti, mutta ero ydinkeskustaan näyttää silmämääräisesti olevan siinä, että ihmiset ovat tavallisemman näköisiä ja ravintolat edullisempia. Kalliitakin paikkoja toki löytyy.