Retki menneeseen

Kuilu

Kävin löytöretkeilemässä Oslon keskustassa. Määränpäänä oli Deichmanske Bibliotek eli Oslon kaupunginkirjasto ihan vaan mielenkiinnosta, kun ei ole tullut aikaisemmin käytyä. Pääkirjasto on keskustassa, vain muutaman askeleen päässä pääkadusta, mutta aivan eri maailmassa.

Astuin pois kahviloiden, kauppojen ja tyylikkäiden ihmisten Karl Johanilta ja löysin itseni kuilusta. Sinne oli ilmeisesti epähuomiossa unohtunut vanha, punainen talo, kun ympärille oli rakennettu uusia toimistotaloja. Ja lisää uutta oli nousemassa lähikortteleihin.

Mikä maa?

Jatkoin matkaa ja yhtäkkiä huomasin olevani itäblokissa pari vuosikymmentä sitten. Näytti ihan Itä-Berliiniltä sellaisena kuin minä sen muistan vielä 1990-luvun puolivälistä. Hetkinen... Eikös nyt ollakaan ikivanhassa Nato-maassa? Mistä tämä tyylisuunta on tänne eksynyt?

Määränpää

Kirjasto nuhruisuudessaan istui hyvin pysähtyneen ajan ympäristöön, vaikka rakennustyyli onkin vanhempi kuin betonihirvitysten. Suuren salin seinämaalauksen tyylikin näytti ihan sosialistiselta realismilta.


Modernia aikaa kirjastossa edustivat tietokoneet, joita oli sijoiteltu sinne tänne. Henkilökuntaakin oli runsaasti ja vieraskielisen kirjallisuuden osastolla vieraskieliset kyltit kehottivat pyytämään apua, jos kirjaa ei löydy.

Suomenkielisen kirjallisuuden muutama esillä oleva hyllymetri oli kuin suomalaisesta kirjastosta olisi poimittu kirjoja sieltä täältä, eri luokista, ja sitten tuotu näytille tämä läpileikkaus. Tilanpuutteen vuoksi suurin osa kirjoista on varastossa. Milläköhän perusteella esillä olevat kirjat oli valittu? Kiva kansikuva? Jos hyllyssä olevat kirjat ovat suosituimpia, suomenkielisillä kirjastonkäyttäjillä on aika mielenkiintoinen maku.

Lehtisalista löytyi Hesari. Kaksi päivää vanha. Tämä oli ensimmäinen paikka, jossa olen törmännyt suomalaiseen lehteen. Lehdessä olevat uutiset tosin ovat luettavissa netistä kolme päivää ennen kuin lehti ehtii lukijoille tänne.

Piilotettu liikenneympyrä

Ulos ja eri reittiä ihmisten ilmoille. Liikennettä kirjaston ympäristössä oli aika vähän, mutta sehän olikin kätketty maan alle.

Muutama askel länteen kohti Karl Johania ja itäblokin pölyt jäivät taakse.

Paluu nykyaikaan