Konflikteja ja uusia tuttavuuksia

Perjantaina päätettiin mennä ulos syömään kotona kokkaamisen sijasta. Paikaksi valikoitui kiinalainen ravintola, jonka ruoka on monen testauskerran perusteella todettu hyväksi. Tällä kertaa seurueeseen kuuluivat myös vanhempani, jotka olivat viikonloppuvisiitillä.

Ruokalistaa tutkiessa mies kiinnitti huomiomme keittiöstä kuuluviin ääniin - tai suoraan sanoen mekastukseen. Siellä kuului olevan jonkinlainen konflikti käynnissä. Äänet kovenivat siinä istuessamme, ja tilauksen jo tehtyämme mies totesi, että nyt lähdetään johonkin muualle. Meni sitten sanomaan tarjoilijalle, että muutimmekin mielemme. Tarjoilija kysyi syytä, ja mies totesi, että täällä on vähän liian meluisaa. Sillä hetkellä konflikti siirtyikin salin puolelle.

Kiinalainen kokki marssi ulos keittiöstä ja alkoi ajaa asiakkaita ulos - Ut! Ut! Stengt! Kokin perässä tuli tätä tuuppien kypsään ikään ehtinyt matriarkka, jonka ilmeisenä tarkoituksena näytti olevan potkaista kokki ulos ovesta.

Totesimme, että nyt taitaa todellakin olla parasta etsiytyä jonnekin muualle. Saapa nähdä, milloin tuohon ravintolaan arvaa mennä taas, tai ehkä se pitäisi unohtaa kokonaan.

***
Kissamaailman konflikti eskaloitui lauantaina, kun Vilma-kissa joutui tappeluun naapurin Sophuksen kanssa. Sophus ei ole tiettävästi tähän mennessä käynyt Vilmaan tassuiksi, mutta nyt se sitten tapahtui.

Kissatappelun äänien jälkeen Vilmaa ei näkynyt missään. Kun muutaman tunnin kuluttua olin taas ulkona huhuilemassa, naapuri viereisestä talosta sanoi nähneensä Vilman juoksevan karkuun ja mahdollisesti menevän heidän varastonsa alle. Siinä sitten kurkisteltiin varaston alle ja todettiin, että jos siellä kissa on, niin emme me sitä sieltä pois saa.

Tällä naapurilla on myös kissa, jota on jo kolmesti käytetty eläinlääkärillä kun se on ottanut yhteen Sophuksen kanssa. Naapurin puheiden ja omien kokemusteni perusteella Sophus tuntuu olevan aika agressiivinen tapaus, joka naapurin sanoin "on kuin kukkulan kuningas, joka pitää kaikkia muita kissoja pelossa".

Tälläkin kertaa Sophus vartioi reviiriään niin tehokkaasti, että Vilma uskaltautui kotiin vasta myöhään illalla.

Koiraihmiset tuntuvat tutustuvan toisiinsa koirien avulla, mutta näköjään kissatkin saattavat ihmisiä juttelemaan keskenään. Tähän naapuriin en ollut aikaisemmin tutustunut. Ehkä viisissäkymmenissä oleva, mukavan oloinen nainen, Sissel, totesi etunimeni kuultuaan, että olen suomalainen, ja kertoi sitten, että hänen lapsensa ovat puoliksi suomalaisia.

Kun kerroin miehelle keskustelusta naapurin kanssa, mies ällisteli, että asuuko siinä joku suomalainen. Ihan naapurissa. No, ilmeisesti ei, jos naapurin käyttämistä sanamuodoista voi mitään päätellä. Mutta puolisuomalaisia kuitenkin.