Muuttoa odotellessa

Jokin aika sitten kirjoittelin asuntolainan hakemisesta. Sen jälkeen ollaankin sitten etsitty uutta kotia, jossa hinnan ja neliöiden suhde olisi sopiva. Oslon ympäristö on aika tyyristä seutua, se täytyy sanoa. Ja kaiken maailman remonttikohteistakin pyydetään vaikka mitä ihan vaan sillä perusteella, että ne sattuvat sijaitsemaan pääkaupungin kupeessa.

Itse Oslo jätettiin pois suunnitelmasta heti alusta ja katse suunnattiin nykyisen asunnon lähialueeseen ja naapurikuntaan, josta sitten löytyikin sopiva rivitalonpätkä. Siitä teimme tarjouksen pariinkin otteeseen, ennen kuin kelpasi myyjälle. Täällä asuntokaupan hierominen on vähän kuin huutokauppaa. Kiinnostuneet ostajat korottelevat vuoroperään tarjouksiaan ja korkeimmaksi jääneen tarjouksen myyjä sitten mahdollisesti hyväksyy. Nyt onneksi säästyimme tarjouskilpailulta ja asia selvisi nopeasti. Eilen tehtiin kauppakirjat ja muutto odottaa runsaan kuukauden päässä.

Norjalaiseen asuntokauppaan liittyy piirteitä, jotka saivat taas vaihteeksi suuni loksahtamaan auki. En ole koskaan tehnyt asuntokauppoja Suomessa, mutta jotenkin minulla on mielikuva, että homma ei ehkä mene ihan samalla tavalla. Yksi on tämä huutokauppakuvio, jossa tarjoukset ovat julkista tietoa. Kun kaupat sitten on tehty, on myös kauppahinta julkista tietoa. Mies kaivoi netistä esille, mitä myyjät olivat maksaneet asunnosta ja mitä naapurien asunnoista oli maksettu. Ja nämä tiedot löytyvät siis asunto-osoitteen tarkkuudella ja ostajan ja myyjän koko nimellä. Tässä asiassa ei siis ole mitään yksityisyyden suojaa.

Asunto on rivitalon pääty, jossa on omaa pihaakin jonkin verran. Sinne aloin jo suunnitella parin marjapensaan istutusta, kunhan kesä koittaa. Ja varmaan jotain muutakin. Pihan nykytilasta ei meillä tosin ole kovin tarkkaa käsitystä, vaan pitää odottaa, mitä lumen alta paljastuu.

Suomalaismallisia, yhdessä tasossa olevia rivitaloja täällä ei taida olla ollenkaan. En ole ainakaan nähnyt. Tässäkin talossa on kolme kerrosta. Muutossa pitää siis kantaa valtaosa tavaroista portaita joko ylös tai alas. Ja mielellään kerralla oikeaan kerrokseen. Pienehkön dilemman mahdollisesti muodostaa pianon sijoitus. Keskikerrokseen, jossa on sisäänkäynti, se ei sovi, vaan muuttomiehet saavat kauniisti kantaa sitä portaita pitkin johonkin suuntaan.