Norjan keskimäärin varakkain ikäluokka on syntynyt vuonna 1923. Jos kyseistä vuosikertaa tarkastellaan vähän lähempää, lähes kaikki siihen kuuluvista ovat varallisuudeltaan tavanomaisen rajoissa. Paitsi yksi, se kaikkein rikkain norjalainen, miljardööri, jonka omaisuuden kohtalo on ollut otsikoissa viime päivinä.
Olav Thon, 90-vuotias monimiljardööri, ilmoitti nimittäin antavansa omaisuutensa pois perustamalleen säätiölle. Hän kertoi haastattelussa tulleensa siihen tulokseen, että nyt on hyvä hetki päättää, mitä kaikelle omaisuudelle tapahtuu. Sitä kun ei kuitenkaan saa mukaansa sitten, kun lähdön hetki koittaa, eikä hänellä ole edes rintaperillisiä. Sen verran Thon kuitenkin pitää omaisuuttaan itsellään, että saa elellä mukavasti, vaikka aikookin edelleen myös jatkaa työntekoa ja vaatimatonta elämäntyyliään, josta hän on tunnettu.
Yhteensä pois annettavaa omaisuutta on noin 26 miljardia Norjan kruunua (noin 3 mrd euroa), joka on kertynyt onnistuneilla liiketoimilla. Olav Thon omistaa muun muassa hotelleja ja ostoskeskuksia. Säätiön on tarkoitus jakaa vuosittain rahaa luonnontieteiden ja lääketieteen sekä yritystoiminnan edistämiseen mutta myös jatkaa Thonin liiketoimintaa.
Miljardiomaisuuden lahjoittaminen säätiölle ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Jotkut tahot ovat nimittäin tuominneet päätöksen täysin itsekkäin perustein tehdyksi. Omaisuus olisi kuulemma pitänyt antaa jo olemassa oleville säätiöille ja järjestöille sen sijaan, että Olav Thon tällä tavalla oman säätiönsä kautta pystyttää itselleen monumentin ja varmistaa liiketoimintojensa jatkumisen myös tulevaisuudessa. Ja sitä paitsi kiertää veroja! Valtio nimittäin menettää nyt parhaan veronmaksajansa.
Jotenkin Thonin omaisuuteen liittyvä keskustelu tuntuu nyt liikkuvan aivan käsittämättömillä urilla. Ilmeisesti se, että Thon on kertonut kannattavansa Fremskrittspartietia (persujen sisarpuolue), provosoi ainakin vasemmiston kannattajia. Ei kyseinen puolue kyllä olisi minunkaan ykkösvalintani norjalaisista puolueista, mutta siitä huolimatta en ymmärrä, miksei miljardööri saisi itse päättää omaisuutensa kohtalosta. Ja eihän sitä omaisuutta nyt kuitenkaan olla millekään puolueelle siirtämässä. Thon itse on maininnut haluavansa tukea esimerkiksi dementiatutkimusta.
Toisaalta norjalaiseen tasa-arvoajatteluun tuntuu kuuluvan se, että kukaan ei saisi olla toisia parempi, ja sitä vastaan epäilemättä sotii miljardöörin nimeä kantava säätiö. Ymmärrän myös, että monet tahot varmasti haluaisivat osingoille, kun jaossa on muutama miljardia kruunua, mutta silti ihmettelen keskustelun räksyttävää sävyä. Olisikohan tällaista kohua silti noussut ollenkaan, jos koko omaisuus olisi testamentattu sukulaisille? Epäilen, ettei.
Tämä tapaus saattaa hyvinkin kuulua sarjaan "only in Norway".
Olav Thon, 90-vuotias monimiljardööri, ilmoitti nimittäin antavansa omaisuutensa pois perustamalleen säätiölle. Hän kertoi haastattelussa tulleensa siihen tulokseen, että nyt on hyvä hetki päättää, mitä kaikelle omaisuudelle tapahtuu. Sitä kun ei kuitenkaan saa mukaansa sitten, kun lähdön hetki koittaa, eikä hänellä ole edes rintaperillisiä. Sen verran Thon kuitenkin pitää omaisuuttaan itsellään, että saa elellä mukavasti, vaikka aikookin edelleen myös jatkaa työntekoa ja vaatimatonta elämäntyyliään, josta hän on tunnettu.
Yhteensä pois annettavaa omaisuutta on noin 26 miljardia Norjan kruunua (noin 3 mrd euroa), joka on kertynyt onnistuneilla liiketoimilla. Olav Thon omistaa muun muassa hotelleja ja ostoskeskuksia. Säätiön on tarkoitus jakaa vuosittain rahaa luonnontieteiden ja lääketieteen sekä yritystoiminnan edistämiseen mutta myös jatkaa Thonin liiketoimintaa.
Miljardiomaisuuden lahjoittaminen säätiölle ei kuitenkaan miellytä kaikkia. Jotkut tahot ovat nimittäin tuominneet päätöksen täysin itsekkäin perustein tehdyksi. Omaisuus olisi kuulemma pitänyt antaa jo olemassa oleville säätiöille ja järjestöille sen sijaan, että Olav Thon tällä tavalla oman säätiönsä kautta pystyttää itselleen monumentin ja varmistaa liiketoimintojensa jatkumisen myös tulevaisuudessa. Ja sitä paitsi kiertää veroja! Valtio nimittäin menettää nyt parhaan veronmaksajansa.
Jotenkin Thonin omaisuuteen liittyvä keskustelu tuntuu nyt liikkuvan aivan käsittämättömillä urilla. Ilmeisesti se, että Thon on kertonut kannattavansa Fremskrittspartietia (persujen sisarpuolue), provosoi ainakin vasemmiston kannattajia. Ei kyseinen puolue kyllä olisi minunkaan ykkösvalintani norjalaisista puolueista, mutta siitä huolimatta en ymmärrä, miksei miljardööri saisi itse päättää omaisuutensa kohtalosta. Ja eihän sitä omaisuutta nyt kuitenkaan olla millekään puolueelle siirtämässä. Thon itse on maininnut haluavansa tukea esimerkiksi dementiatutkimusta.
Toisaalta norjalaiseen tasa-arvoajatteluun tuntuu kuuluvan se, että kukaan ei saisi olla toisia parempi, ja sitä vastaan epäilemättä sotii miljardöörin nimeä kantava säätiö. Ymmärrän myös, että monet tahot varmasti haluaisivat osingoille, kun jaossa on muutama miljardia kruunua, mutta silti ihmettelen keskustelun räksyttävää sävyä. Olisikohan tällaista kohua silti noussut ollenkaan, jos koko omaisuus olisi testamentattu sukulaisille? Epäilen, ettei.
Tämä tapaus saattaa hyvinkin kuulua sarjaan "only in Norway".
Olavilla taitaa viirata päässä tai sitten Olkku on harvinaisen reilu mies sillä tuo 3 mrd on jonniin verran rahaa..
VastaaPoistaEn usko, että viiraa päässä eikä taida olla dementiastakaan kysymys vaan päinvastoin järkiajattelusta. Eihän niitä rahoja mukaansa saa, kun lähdön aika koittaa. Eikä lapsettomalla miehellä ole edes itsestäänselvää perijää, ja hän on jo muutama vuosi sitten lahjoittanut pienen pesämunan 26 nuorelle sukulaiselleen, miljoona kruunua kullekin. Saattaapi myös olla niin, että itse omaisuutensa tehnyt mies mieluummin antaa kaiken hyvään tarkoitukseen kuin kippaa sen sellaisten ihmisten niskaan, jota eivät ole kirjaimellisesti ansainneet sitä.
Poista