Itsepintaisesti edennyt flunssa pääsi ottamaan ylivallan, ja maanantaiaamuna totesin parhaaksi jättää töihinlähdön väliin ja hakeutua sen sijaan lääkärin vastaanotolle. Yskitti, kurkkuun sattui, nenä vuosi ja silmätkin kutisivat ihan mahdottomasti.
Norjassa on omalääkärijärjestelmä ja vastaanottoajan saa oman kokemukseni mukaan kohtuullisen nopeasti, jos siihen on tarvetta. Omalääkärijärjestelmän piirissä työskenteleviä lääkäreitä ei ole keskitetty Suomen tapaan terveyskeskuksiin, vaan he työskentelevät pienillä, parin, kolmen lääkärin yhteisillä lääkäriasemilla, jotka on sijoiteltu sinne, tänne. Käsittääkseni lääkäriasemat ovat yksityisyrityksiä, joilla on sopimus kunnan kanssa.
Olin kännykkä kädessä valmiina soittamaan heti kahdeksalta, kun lääkäriasemani puhelinlinja aukeaa. Vastauksen sijaan siellä olikin nauhoitettu viesti, että puhelinaika alkaa nykyään vasta yhdeksältä. Uusi yritys tuntia myöhemmin ja taas pääsin kuuntelemaan tiedotetta, joka tällä kertaa kertoi, että alimiehityksen vuoksi puhelimeen ei tänään juurikaan vastailla. Jos on kiireellistä asiaa, lähetä tekstari. Koska arvelin, että alimiehitys saattaa koskea myös lääkäreitä ja siten saman päivän aikoja ei myönnetä kevyin perustein, valitsin flunssaoireistani vetävimmän, silmätulehduksen, ajanvarauspyynnön avainsanaksi ja jäin jännityksellä odottamaan vastausta. Kutsu saapua paikalle parin tunnin kuluttua tuli kohtuullisen nopeasti.
Ikioma omalääkärini ei vaikuttanut olevan paikalla. Sen sijaan potilaita vastaanotti liukuhihnatyyliin nuori nainen, ilmeisesti sijainen. Minua edeltävä potilas näytti käyvän lähinnä kääntymässä lääkärin luona. Kun tuli minun vuoroni, ehdin sanoa vain muutaman sanan taudistani, kun lääkäri totesi, että "voi, kuinka ikävää", ja teki pikaisen silmämääräisen diagnoosin parin metrin etäisyydeltä sen kummempia kyselemättä ja alkoi naputella silmätippareseptiä. Sain vielä lisättyä, että yskä haittaa nukkumista, ja yskänlääke olisi ihan kiva myös. Muutama sekunti lisänäpyttelyä ja sitten ohjeet: "E-resepti on apteekissa. Heihei!" Potilas ulos ja seuraava sisään. Aikaa tähän kaikkeen meni arviolta 2-3 minuuttia. Sitten vielä rahastus itsepalveluna automaatilla, 145 kruunua (n. 20 €). On täällä lääkäreillä kovat tuntitaksat.
Omalääkärijärjestelmässä on hyvät puolensa. Lääkärin saa valita itse, ja jos ei tykkää lääkäristään, vaihtaminenkin onnistuu helposti netissä. Aina saman ihmisen kanssa asioiminen edesauttaa lääkärin ja potilaan välisen suhteen muodostumista. Siis ainakin periaatteessa. Käytännössä vastaanottoaika saattaakin olla jollekin muulle saman aseman lääkäreistä, minkä takia olen jo oppinut aikaa tilatessa varmistamaan, että kenetköhän mahdan tällä kertaa tavata. Joskus saatan nirsoilla, enkä kelpuuta ketä tahansa. Toisaalta positiivista on, että ajan saaminen nopeasti ei ole kiinni siitä, onko omalääkärilla vapaita aikoja.
Siitä on aikaa, kun olen viimeksi käynyt Suomessa terveyskeskuslääkärillä, enkä enää muista, mitä siitä piti maksaa. Ainakin alkuaikoina norjalainen maksu tuntui melko korkealta, ja se pitää maksaa joka kerta. Jos tehdään jotain toimenpiteitä, niistä pitää maksaa erikseen. Maksuilla on kuitenkin vuosittainen katto, 2000 kruunua (n. 260 €), jonka jälkeen lääkärikäynneistä ei tarvitse maksaa mitään. Sen saavuttaminen edellyttää noin 13 tällaista "peruslääkärikäyntiä", eikä ainakaan meikäläisellä ole tarvetta käydä lääkärillä keskimäärin kerran kuussa. Eri asia sitten olisi, jos vaikka murtaisi jalkansa ja saisi koko summan kerralla täyteen.
Omalääkärit ovat yleislääkäreitä ja hoitavat lähes mitä tahansa lääketieteen alaan kuuluvia ongelmia. Onhan lääkäreissäkin eroja, mutta joskus tulee mieleen, että onkohan heillä oikeasti riittävä osaaminen kaikesta mahdollisesta, johon he käyvät käsiksi. Omalääkäri voi toki antaa lähetteen erikoislääkärille, mutta siinäkin taitaa olla eroja, kuinka herkästi näin tapahtuu. Viikonloppulapsi esimerkiksi oli äskettäin ollut ensimmäistä kertaa ikinä allergialääkärillä. Tähän asti eli noin kymmenisen vuotta allergiaa on hoitanut omalääkäri menetelmällä, jota minä asiaa muutaman vuoden sivusta seuranneena kuvailisin lähinnä hakuammunnaksi.
Norjassa on omalääkärijärjestelmä ja vastaanottoajan saa oman kokemukseni mukaan kohtuullisen nopeasti, jos siihen on tarvetta. Omalääkärijärjestelmän piirissä työskenteleviä lääkäreitä ei ole keskitetty Suomen tapaan terveyskeskuksiin, vaan he työskentelevät pienillä, parin, kolmen lääkärin yhteisillä lääkäriasemilla, jotka on sijoiteltu sinne, tänne. Käsittääkseni lääkäriasemat ovat yksityisyrityksiä, joilla on sopimus kunnan kanssa.
Olin kännykkä kädessä valmiina soittamaan heti kahdeksalta, kun lääkäriasemani puhelinlinja aukeaa. Vastauksen sijaan siellä olikin nauhoitettu viesti, että puhelinaika alkaa nykyään vasta yhdeksältä. Uusi yritys tuntia myöhemmin ja taas pääsin kuuntelemaan tiedotetta, joka tällä kertaa kertoi, että alimiehityksen vuoksi puhelimeen ei tänään juurikaan vastailla. Jos on kiireellistä asiaa, lähetä tekstari. Koska arvelin, että alimiehitys saattaa koskea myös lääkäreitä ja siten saman päivän aikoja ei myönnetä kevyin perustein, valitsin flunssaoireistani vetävimmän, silmätulehduksen, ajanvarauspyynnön avainsanaksi ja jäin jännityksellä odottamaan vastausta. Kutsu saapua paikalle parin tunnin kuluttua tuli kohtuullisen nopeasti.
Ikioma omalääkärini ei vaikuttanut olevan paikalla. Sen sijaan potilaita vastaanotti liukuhihnatyyliin nuori nainen, ilmeisesti sijainen. Minua edeltävä potilas näytti käyvän lähinnä kääntymässä lääkärin luona. Kun tuli minun vuoroni, ehdin sanoa vain muutaman sanan taudistani, kun lääkäri totesi, että "voi, kuinka ikävää", ja teki pikaisen silmämääräisen diagnoosin parin metrin etäisyydeltä sen kummempia kyselemättä ja alkoi naputella silmätippareseptiä. Sain vielä lisättyä, että yskä haittaa nukkumista, ja yskänlääke olisi ihan kiva myös. Muutama sekunti lisänäpyttelyä ja sitten ohjeet: "E-resepti on apteekissa. Heihei!" Potilas ulos ja seuraava sisään. Aikaa tähän kaikkeen meni arviolta 2-3 minuuttia. Sitten vielä rahastus itsepalveluna automaatilla, 145 kruunua (n. 20 €). On täällä lääkäreillä kovat tuntitaksat.
Omalääkärijärjestelmässä on hyvät puolensa. Lääkärin saa valita itse, ja jos ei tykkää lääkäristään, vaihtaminenkin onnistuu helposti netissä. Aina saman ihmisen kanssa asioiminen edesauttaa lääkärin ja potilaan välisen suhteen muodostumista. Siis ainakin periaatteessa. Käytännössä vastaanottoaika saattaakin olla jollekin muulle saman aseman lääkäreistä, minkä takia olen jo oppinut aikaa tilatessa varmistamaan, että kenetköhän mahdan tällä kertaa tavata. Joskus saatan nirsoilla, enkä kelpuuta ketä tahansa. Toisaalta positiivista on, että ajan saaminen nopeasti ei ole kiinni siitä, onko omalääkärilla vapaita aikoja.
Siitä on aikaa, kun olen viimeksi käynyt Suomessa terveyskeskuslääkärillä, enkä enää muista, mitä siitä piti maksaa. Ainakin alkuaikoina norjalainen maksu tuntui melko korkealta, ja se pitää maksaa joka kerta. Jos tehdään jotain toimenpiteitä, niistä pitää maksaa erikseen. Maksuilla on kuitenkin vuosittainen katto, 2000 kruunua (n. 260 €), jonka jälkeen lääkärikäynneistä ei tarvitse maksaa mitään. Sen saavuttaminen edellyttää noin 13 tällaista "peruslääkärikäyntiä", eikä ainakaan meikäläisellä ole tarvetta käydä lääkärillä keskimäärin kerran kuussa. Eri asia sitten olisi, jos vaikka murtaisi jalkansa ja saisi koko summan kerralla täyteen.
Omalääkärit ovat yleislääkäreitä ja hoitavat lähes mitä tahansa lääketieteen alaan kuuluvia ongelmia. Onhan lääkäreissäkin eroja, mutta joskus tulee mieleen, että onkohan heillä oikeasti riittävä osaaminen kaikesta mahdollisesta, johon he käyvät käsiksi. Omalääkäri voi toki antaa lähetteen erikoislääkärille, mutta siinäkin taitaa olla eroja, kuinka herkästi näin tapahtuu. Viikonloppulapsi esimerkiksi oli äskettäin ollut ensimmäistä kertaa ikinä allergialääkärillä. Tähän asti eli noin kymmenisen vuotta allergiaa on hoitanut omalääkäri menetelmällä, jota minä asiaa muutaman vuoden sivusta seuranneena kuvailisin lähinnä hakuammunnaksi.
Muistaakseni tk - maksu on jotain 22,- euron huitteilla sillä en ole käyttänyt terveyskeskuksen palveluita enää pitkään koska tyhjän saa pyytämättäkin. Yksityisellä puolella saa pulittaa 45,- (täällä meillä päin) kerta. Molemmissa paikoissa veloitetaan erikseen röntgenkuvista ja muusta.
VastaaPoistaNiin, ja tietysti toivotan sulle pikaista paranemista <3
PoistaOnko se kertamaksu vai edelleen vuosimaksu, kuten joskus muinoin? Pahoittelen, että ulkosuomalaisella ei ole aavistustakaan... Siitä on jokunen vuosi, kun ole viimeksi käynyt suomalaisessa terveyskeskuksessa.
PoistaMuistaakseni tuo on kertamaksu muttei vuosimaksu tuosta kai paljoa heitä, en itsekään ole perillä koska en käytä tk:n palveluja.
PoistaPikaista paranemista! Mä en myöskään tiedä mitään Suomen terveyskeskusmaksuista, koska onneksi ei niitä ole kovin usein tarvinnut käyttää. "Työsuhde-etuna" kun on yleensä saanut tarvittavan reseptin töistä, ja HUSin poliklinikkakäynnitkin on HUSilaisille ilmaisia. Täällä Saudeissa taas kaikki on ilmaista, niin lääkärikäynnit kuin lääkkeetkin :-)
VastaaPoistaNorjassa lapset saavat kaikenlaista (kaiken?) ilmaiseksi. Ihan hyvä systeemi sekin.
PoistaMinulla oli edellinen omalääkäri (siis ihan se vakkari) tuollainen silmämääräisesti diagnosoiva, joka vielä kirjoitti vääriä reseptejä. Äänestin suht nopeasti jaloillani - ja nykyäänhän on se http://www.legelisten.no/ johon kävin kertomassa sekä edellisestä, että nykyisestä. En ollut ainoa yhden tähden edelliselle antanut.
VastaaPoistaMinulla on ollut koko ajan sama omalääkäri, johon olen periaatteessa ihan tyytyväinen. Tosin arvioisin, että olen lääkärillä käydessäni asioinut useammin jonkun muun saman aseman lääkärin kanssa kuin oman omalääkärini. Että se siitä "omasta".
PoistaMonilta osin tuo omaläkärijärjestelmä on kyllä toimiva. Omalle kohdalle kuitenkin kävi niin, että aluksi kun lääkärille oli tarvetta ei vielä ollut omalääkäriä, ja sitten kun osasi sellaisen perään kysellä sain lääkäriksi sellaisen, joka ei ollut paikkakunnalla enää töissäkään :)
VastaaPoistaViimeisimpänä muutama kuukausi sitten omalääkäriksi tuli kirjeellä "sijainen Legesenterissä". Että ei ainakaan pienten paikkakuntien osalta taida olla ihan aukoton ..
Tuo ei kyllä kuulosta siltä, että asia olisi hyvässä hoidossa. Mutta varmaan kyseessä voi olla pienen paikkakunnan ongelma, lääkäripula.
PoistaTuohon 2000 kruunun kattoon lasketaan myös lääkkeet! Ja esim. terapiakäynnit. Eli jos käy vaikka kerran viikossa terapiassa, niin toi summa tulee täyteen parissa kuussa ja sen jälkeen koko loppuvuoden terpat on ilmaisia! Tää on oikeasti todella paljon perempi tilanne verrattuna Suomeen, jossa pienituloisilla ei välttämättä ole varaa käydä terapiassa, Kelan tuesta huolimatta.
VastaaPoistaSama juttu kovin allergisilla tai muuten kovasti sairastavilla. Mulla on pari kertaa tullut toi katto vastaan, kun olen vuoden aikana sairastanut tarpeeksi monta poskiontelontulehdusta. Sitten on loppuvuoden lääkärit ja lääkkeet olleet ilmaisia. :-)
Niin ja raskaana olevalle on muistaakseni kaikki lääkärikäynnit ilmaisia, mutta niin ehkä Suomessakin?
Mä tykkään tästä Norjan systeemistä juuri siksi, että omalääkärin vaihtaminen on niin helppoa. Nythän Suomessa on uutisoitu sitä miten omalääkärin voi periaatteessa vaihtaa, mutta käytännössä se on vaikeaa ja byrokraattista. Täällä lääkärin voi vaihtaa 4 x vuodessa netissä ilmoittamalla. Sillä tavalla lääkäriltä toiselle surffaamalla olen löytänyt oman omalääkärini, joka on aivan täydellisen ihana! <3 Ikinä en vaihda pois. :-)
Kävin viime syksynä fysioterapeutilla (lääkärin lähetteellä) aika monta kertaa, ja niitä maksuja ei valitettavasti huomioitu. Niillä olisikin tullut maksukatto täyteen äkkiä, mutta jouduin pulittamaan kaiken omasta kukkarosta, kun työnantajallakaan ei ole vakuutusta tällaisen varalta. :(
PoistaTotta, lääkärin vaihtaminen on helppoa, ja tuosta Nuntin mainitsemasta sivusta on varmasti apua uuden valikoinnissa.
Sen verran olen asiaan tutustunut, että en valita. Niin sanottuja räkätauteja en ole saanut täällä ollessani kertaakaan, eläköön pohjoinen. Muut terveyden tarkistukset ja huollot ovat sujuneet hyvin, frikort "vapaalippu" on ollut käytössäni kerran (2000 täyttyi) se oli on mielestäni tosi hyvä asia. Hyvää Joulua teille kaikille.
VastaaPoistaMinä en ole "päässyt" testaamaan koko systeemin toimivuutta minkään ison vaivan kanssa - onneksi. Se, mitä kuitenkin kaipaan, on työterveydenhuolto ja ennaltaehkäisy.
PoistaKommentoin nyt tahan uusimpaan postaukseen, loysin blogiisi joku aika sitten jonkun toisen blogin kautta ja olen lueskellut plajon vanhempia postauksiasi, on mielenkiintoista lukea muitten ulkosuomalaisten kokemuksista eri maissa :)
VastaaPoistaHuomasitko muuten viikonlopun Hesarissa taman artikkelin norjalaisista ja heidan oljymiljoonistaan?
http://www.hs.fi/ulkomaat/%C3%96ljy+teki+jokaisesta+norjalaisesta+miljon%C3%A4%C3%A4rin/a1388124187613?ref=hs-hitaat-e-7
Joo, tuo on mielenkiintoinen artikkeli. En ole käynyt Stavangerissa, mutta tekisi kyllä mieli nähdä öljykaupunki.
PoistaItse olen ollut kanssa ihan tyytyväinen omalääkärisysteemiin, vaikka pitkän aikaa meillä ei omia lääkäreitä ollutkaan. Paikallisessa lääkärikeskuksessa kun oli lääkäripula, mitä korvattiin "turnus" lekureilla. Tosin turnus-lääkäri joka piti minusta huolen oli aivan mielettömän mahtava, jos saisin valita hänet nyt oman lääkärin sijasta, tekisin sen heti... :)
VastaaPoistaTäällä on tosin vaikea vaihtaa lääkäriä koska suosituimmalla lääkärillä on potilaspaikat täynnä, eli ellei halua käydä toisella kylällä lekurissa (mikä kait on myös mahdollista), sitten on vähän niin kuin jumissa...
Minulla on ollut sama omalääkäri koko ajan, mutta hänen vastaanotollaan olen ollut alle 50% niistä kerroista, kun kyseisellä lääkäriasemalla olen asioinut. Oikeastaan voisin ihan mielelläni vaihtaa saman aseman toiseen lääkäriin, joka on tutumpi kuin omalääkärini, mutta hänen potilaspaikkansa näyttivät olevan täynnä, kun asiaa tarkistin.
PoistaMuuten luulen, että tällä alueella omalääkärin vaihtaminen on suhteellisen helppoa. Ja vielä helpompaa, jos ei ole jokin tietty lääkäri mielessä.
Nyt tulee kommentti aika paljon myöhässä, mutta löysin koko blogin vasta tällä viikolla joten suo anteeksi :)
VastaaPoistaTässä meidän terveyskeskuksessa (pieni kunta ja siis Suomessa) kertamaksu taisi olla jotain 13€, vuosimaksu vähän päälle 20€.
Eli täytyy nyt sanoa omasta puolesta että melko halvalta tuntuu tämä hinta verraten Norjalaiseen :)
Ainakin omalla kohdallani, kun jouduin toissa- ja viimevuoden aikana hyppäämään lääkärissä ihan vähän väliä pahojen selkäongelmien vuoksi.