Lompe |
Kotiin tultuani mies oli käsi ojossa odottamassa lefsejään. Laitoin käteen paketillisen lompeja ja sanoin, että tällaisia toin, koska lefsejä ei ollut. Mies katsoi minua epätoivon pilkahdus silmissään. Eihän lompe ole ollenkaan sama asia! Enkö ymmärrä, ettei hän pysty käärimään julesylteään lompeen. Sitä varten pitää ehdottimasti olla lefse. Lompen sisälle kääritään makkara.
Enpä ymmärtänyt, sillä minä en kykene näkemään muuta eroa lompen ja lefsen välillä kuin paketin päällä olevan nimen.
Lefse |
Mies joutui itse seuraavana päivänä käymään kaupassa ostamassa lefsensä, jotta pääsi tekemään joulunalusvälipalansa oikeaoppisesti.
Kun sitten keittiöstä löytyi sekä lefse- että lompe-paketti, perehdyin niiden eroon tutkimalla tuoteselostetta. Molempien ainesosaluettelossa on perunaa, vehnäjauhola, suolaa ja säilöntäainetta, lompeissa lisäksi ripaus ohrajauhoja. Ero raaka-aineiden osalta on siis minimaalisen pieni. Maussa en ainakaan minä huomaa mitään eroa. Suurin ero on rieskan muodossa. Tällä kertaa vertailussa ollut lompe oli soikea, lefse nelikulmainen. Lefse oli pinta-alaltaan suurempi, mutta molemmat olivat yhtä ohuita.
Julesylte. Miehen ostama sylte katosi parempiin suihin ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvan, joten tämä kuva on netistä. |
Välipala tekeytymässä |
Perinteinen tapa nauttia julesylteä on leikata siitä siivuja, voidella ne väkevällä sinapilla ja kääriä lefseen. Tämä lihaisa paketti on ihan syötävää, kunhan sinapin määrä on sopiva. Minun makuuni tosin julesyltessä on vähän liikaa sitä läskiä.
Lompetkin pääsivät käyttöön sitten pari päivää myöhemmin, kun niihin käärittiin kuumia makkaroita. Muuten ole kyllä edelleenkin sitä mieltä, että näiden kahden erinimisen läpyskän ero on lähinnä syöjän mielessä. Kun etsiskelin wikipediasta selitystä lefsen ja lompen erolle, mitään lopullista selvyyttä asiaan ei tullut. Nimitys näyttää vaihtelevan mm. alueen mukaan ja toisaalta eri alueilla lefsen ja lompen määritelmät ovat erilaisia. Kaupassa myytävät lefset ja lompet ovat päällisin puolin ihan sama asia, ero on lähinnä kosmeettinen.
Siis rieska mikä rieska.
Joissakin tapauksissa eroilla on suurempi merkitys. Siitä saa kertoa loppukevennyksenä tämä mainos.
- Ostitko Jarlsbergia?
- Ostin juustoa.
- Etkö ostanut Jarlsbergia?
- Juusto on juustoa.
- - -
- Koira on koira.
:-D
VastaaPoistaMä söin silloin toissa kesänä siellä just kai noita Lefsejä, laitoin väliin graavilohta (sanansyöttö ehdotti graafikoita :-) ja jotain tsatsiki-tuorejuustoa. Siis ilmeisesti täysin väärin, mutta nam kun hyvää!
Heh, mulle tulikin mieleen tuota sun postausta lukiessa nuo Jarlsberg mainokset, niitähän on vielä muutama muukin versio, oletko nähnyt? :)
VastaaPoistaFarge et farge: http://www.youtube.com/watch?v=7vVly5k7quk&feature=related
ja
Mann er mann: http://www.youtube.com/watch?v=2xDoTEH5Du8&feature=related
Soile, en ole ikinä nähnyt lefseen tai lompeen käärittävän mitään muuta kuin lihajalosteita, joten taitaa tuo kalaversio olla harhaoppinen. Kuulostaa silti niin hyvältä, että taidanpa kokeilla ;D
VastaaPoistaSatu, en sitten ollut ainoa mielleyhtymineni... Mutta kyllä minun mielestäni Jarlsbergin ja vaikka Norwegian ero on paljon suurempi kuin lefsen ja lompen ;)
Loihdit, kiitos, herkullisen näyn miehesi reaktioista. Hihittelin koko postauksen läpi. :D
VastaaPoistaNollavaimo, tämä ei ollut edes ensimmäinen kerta, kun sain aikaan saman reaktion tuomalla kaupasta korvaavan tuotteen. 99%:sti kyseessä on ollut jokin perinorjalainen juttu, jonka syvintä olemusta en ole ymmärtänyt. Ehkä jonain päivänä... ;)
VastaaPoistaEikø niita makeita juttujakin kutsuja Lefseiksi.. siis niita joissa on valissa voita ja sokeria? Maistoin niita kesalla ekaa kertaa ja totesin, etta hyvin norjalaisia ovat. Vehnajauhoa, voita ja sokeria:) Tama kansa rakastaa hiilareita. Vohveleita, lefseja, bolleja ja lompeja:) Toi "jouluherkku" oli mulle ihan uusi tuttavuus... luulen ettei tarvi maistaa:)
VastaaPoistaNiin se menee. Ei auta olettaa, ettei eroa ole jos sitä ei näkemällä, maistamalla tai haistamalla huomaa.
VastaaPoistaSiis oikeastihan lefsellä ja lompella ei taatusti ole mitään muuta eroa kuin muoto.
Se Kalamuijan peräänkuuluttama makea juttu on sitten svele.
Savossa syltty sana on yleisesti käytössä. Tarkoittaa tuntikausia keitetyistä sianpäistä saaduista lihoista, läskeistä ja keitinliemestä hyydytettyä vuokaruokaa.
Aika lailla on samannäköinen kuin norjalaisten julesylte. Makukin muistuttaa.
Kalamuija, vein niitä voideltuja ja sokeroituja kerran entiselle työpaikalle maistiaisiksi. Aika äkkimakeiksi niitä muistaakseni arvioitiin.
VastaaPoistaAvletto, kesällä pääsin maistamaan perinteistä lefseä Norsk Folkemuseumissa, ja SE oli jotain ihan erilaista kuin kaupassa myytävät, muoviin pakatut läpyskät. Uunituoreena ja voilla voideltuna suussa sulavaa!
Heh no mietippäs, jos mies tois esim. jälkiuunileipä siivuja, eikä sellasta kokonaista leipää. Aika iso ero, vaikka on "periaatteessa" sama tuote ;) Ruisleipä on ruisleipä, niin varmaan :)
VastaaPoistaMusta täällä on kans kutsuttu niitä makeita lettuja lefseiksi. Mun suuhun ne maistuu aika hyvältä, kun ei syö kun ihan pienen palan.
Saana, onhan ruisleipä eri muodoissaan paljon vakavampi asia kuin jokin makkarankäärerieska ;D
VastaaPoista