perjantai 8. huhtikuuta 2011

Mikael Agricolan päivänä

Tällai Mikael Agricola ja suame kiäle päivä kunniaks mää ajatteli kirjottaa vähä kiälist ja niitte puhumisest. Ninko mää e tätä enne olis niist kirjottanu... Mut täl kertaa mää kirjota murteel, ja se o sit näitte norjalaiste kunniaks, ko ne tykkää puhhuu murteit.

Kyl ihmiset Suamessaki puhhuu murteit, mut meil ei kyl ol mittää vaikeuksii ymmärtää toisiimme, vaik oltas kotosi iha eri pualilt Suamee. Norjas asiat o vähä eri lail. Mun miäs sattu pari viikkoo takasi sammaa hissii kahre ouro ihmise kans. Ne ihmiset siin sit vaihto pari sannaa keskenänsä ja mun miäs ajatteli, et ne o islantilaisii. Sit se rupes kuuntelemmaa tarkemmi, et mitä ne oikei puhhuu ja huamas, et se taitaaki ol norjaa. Ja mun miäs o siis itte norjalaine. Ei kyl Suames pääsis käymää tällai suamalaiste keske.

Mää ole huomannu suamalaiste ja norjalaiste keske semmose ero, et norjalaiset ei siit omast murteestas kovi helposti luavu. Suamalaisilt pakkaa murre unohtummaa esimerkiks koulutukse myät. Mää muista ko mää lähri opiskelemaa yliopistoo ja sit joku viikoloppu ko mää oli käymäs koton, ni mun sisko sano, et "mitä sää oikei hianostelet ko sää puhut tollai?" Se meinas, ette mää puhunu ennää nii paljo murret ko enne. Nykyää mää puhu semmost yleiskiält, ettei mun puhheest ossaa sannoo, mist päi mää ole kotosi. Mut kyl mää silti viäl murrettaki ossaa puhhuu. Helpoint sen puhumine o, jos vastapuali puhhuu samal lail. Mut se täytyy sannoo, et murtee kirjottamine on vaikeet, ko meinaa valla väkisi tul liikaa kirjaimii sanoihi.

Mut sit näist norjalaisist. Ihmiset tosiaanki voi puhhuu ommii murteitas vaik ne olis kui koulutettui. Voi ol, et jottai siit murteest jää pois, mut ainakin aksentti o jäljel. Ja murteit kuulee vaik iha telkkariuutisis, mitä Suames ei tapahru.

Mut siin onki sit se iso ero suame ja norja kiälte välil. Suames o kirjakiäli, mitä kaikki oppii kirjottammaa ja puhumaa koulus. Ko puhutaa kirjakiält, ni sanat lausutaa ain samal taval. Norjas o kaks kirjakiält, bokmål ja nynorsk, jokka (kuulemma) o aika erilaisii. Kyl määki jo tekstist erota, kumpi o kyssees. Mut se, mikä norja kiälest tuntuu puuttuva, o se "ääntämisstandardi". Ja toisaalt jollaki sanoil o mont erilaist kirjotusassuu, jokka o kaikki iha yht oikeit.

On se varmaa joskus iha kätevää, ko ossaa sannoo, mist joku o kotosi, heti ko se avvaa suunsa. Mut tämmäse ulkomaalase näkökulmast se voi ol aika vaikeet, ko yrittää ymmärtää näit murteit. Minu tähäastise kokemukse mukkaa nua Länsi-Norja murteet o aika vaikeit ymmärtää. Mut mää ole kans huamannu, et murret voi puhhuu eri tavoil. Ko mää ole kuunnellu vaik bergeniläiste puhet, ni jottai mää ole ymmärtäny melkei täyrellisesti ja jottai toist sit taas mää e oikeastaa ol ymmärtäny yhtää.

10 kommenttia:

  1. Ihanaa! Rakastan suomalaisia murteita. Ite oon huomannut, että ulkomaille muutettuani oon ruvennut puhumaan enemmän murteella kun suomea tarvii käyttää. Pohojammaan murteella siis. Töissä käyttämäni suomi tosin kuulostaa ihan siltä kuin puhuisin ruotsia äidinkielenäni, niin tönkköä se on. :) Mullakin murre hävisi aikoinaan lähes kokonaan Jyväskylään muuton yhteydessä.

    VastaaPoista
  2. Sinut on haastettu blogissani!

    VastaaPoista
  3. Olipas tää vaikee teksti lukee =)! Mää oon nimittäin tamperelaine, ja tälläsel lukeminen melki nyrjäytti aivonystyrät! Mutta itte asia oli kyl tosi miälenkiintone, muistelinki et Norjass o tota hajontaa aika lailla. Mulla om pari norjalaista kaveria, toine Oslosta ja toine Stavangerista ja kyl sitä oslolaista o paljoh helpompi ymmärtää =).

    VastaaPoista
  4. Hiano, et ihmiset uskaltaa käyttää ommaa murrettas. Muual päi Suamee sanotaa, et Pori murre kuulostaa kamalalt. Ei se sen kamalampaa ol ko mikkää muukaa murre. Mu miälest murre o rikkaus. Raumalaiset pröystäilee ja sannoo, et "Rauman giäl". Ei missää muual päi Suamee ol ommaa kiält, ko Raumal.
    Murteel kirjottamine o paljo vaikeempaa ko puhumine. Mist seki mahtaa johtuu? Onk se sitä, et koulus o aikoinas opetettu kirjottammaa kirjakiält. Puhhuu sai kui parhaite osas.
    Sit tual pohjosis o se kvääni tai kveeni. Onk seki joku murre vai onk se iha oma kiäles? Tiätääks kukkaa sannoo?
    terv. Porina

    VastaaPoista
  5. Hauska :-) Eka ajattelin etten jaksa alkaa lukemaan kun on murteella, mut aloin silti lukea, ja ihan hyvinhän se menikin!

    VastaaPoista
  6. Hih:)Ihana kirjoitus.
    totta tuo ettæ norjalaiset eivat aina edes itse ymmarra toisiaan.. eli ei voi vaatia, etta me muualta tulleetkaan ymmarrettais;)

    VastaaPoista
  7. Mahtava kirjoitus! Piti melkein ääneen lukea, että ymmärsin.

    Minä olen yrittänyt pitää oman murteeni mukana mihin olen mennytkin, mutta väkisin murre alkaa lieventyä, kun muut ympärillä puhuu yleiskieltä. Olen myös huomannut, että yleiskielinen puhuja otetaan jotenkin vakavammin kuin savon viäntäjä ;) Norjassa ja muuallakin ulkomailla asuessa olen huomannut, että murre on jossain määrin taas vahvistunut. Kai sitä palaa juurilleen, kun ei ole ympärillä suomen puhujia. Vanhana mummuna varmaan viäntää ja kiäntää tosi levveesti niin kuin lapsena :)

    VastaaPoista
  8. En olekaan vielä täällä kommentoinut, mutta nyt oli pakko todeta, että hauska teksti!

    Minäkin olen ihmetellyt näitä norjalaisten eri murteita ja sitä, että tosiaan vaikka uutistenlukija saattaa puhua omaa murrettaan. Eipä ole Suomessa kukaan viäntänyt savvoo kymppiuutisissa!

    Myös minulle vaikempia murteita ymmärtää on länsi-Norjan ja ilmeisesti myös etelä-Norjan murre, joka kuulostaa korvaani välillä ihan tanskalta :)

    VastaaPoista
  9. Emmi, se o totta, et murre voi vahvistuu, ko muuttaa ulkomail, eikä kuul kenenkää puhuva sitä kirjakiält. Töis mää kyl puhu asiakkaire kans puhelimes yleiskiält, mut koton mää puhu kissoil murret.

    Fjordinna, Kiitos haasteest! Nyt tarttee käyr vähä kaivamas niit kuva-alpumeit :)

    Athelas, Oslo murre o periaattees helppoo ymmärtää, mut tääl päi ihmisil o ikävä tapa mutist sillai, et toiste puhheest o sen tähre vaikeet saar selvää.

    Porina, kyl Pori murre luannos kuulostaa iha normaalilt puhheelt ainaki tämmäsil sitä itte puhuvil, mut jos sitä kuulee vaik telkkaris, ni sillo se o kyl aika kamalaa. Ajattel ny vaik milt Neuman kuulosti siihe aikaa, ko sitä ain joskus haastateltii jossai! Kveenist mää e ossaa sannoo, lasketaaks se kiäleks vai murteeks, mut mul o semmone käsitys, et siihe o lainattu kans norjalaisii sanoi. Kai se vois ol vähä niinko karjala kiäli.

    Soile, juu kyl murret voi ol aika vaikee lukkee, jos se ei ol oma murre ;)

    Kalamuija, minnuu huvitti se, et mun miäs ymmärtää tanskaa, mut sit se sen hissis kuulema norja murre tuatti vaikeuksii :D

    Teresa, äänee lukemine varmaa auttaa, ko puhuttu kiäli o ain jotenki luannollisempaa ko kirjotettu kiäli. Mut tua o kyl totta, et jos sää halluut et ihmiset ottaa sinu vakavasti vaik töis, ni sillo o parempi puhhuu yleiskiält.

    Heidi, mää ole kuullut, et jossai semmosis tilanteis, mis ehrottomasti pitäs puhhuu bokmålii, et kaikki ymmärtää mitä sanotaa ko annetaa vaik ohjeit ja kyssees o yleine turvallisuus, ni jokku vaa kiältäytyy siit. Kiva ko sääki kommentoit! :)

    VastaaPoista
  10. Näkkyyhän tuo olovan suhteellisen heleppolukusta tuo teijän murre. Savon tae oekeestaan yläsavon, Iisalamen seovvun, kielj on minusta vaekeeta kirjottoo, kun ee tottunu sillä omalla kielellä muuta ku puhumaan.
    Jotkut sannoo etteevät Suomen murteet (erotuksena savosta joka on niinku oekee kielj)oo tarkotettukaa kirjotettavaks.
    Tuo sinun kirjotus kummoo semmoset väetteet.
    Suattaspa äkkinäene luulla, että kysseessä oes iha oekee kielj niinku savo.:)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...