Talon tyhjennys alkaa kierrättämällä

Muuttopäivä lähenee uhkaavasti ja asunto alkaa olla ihan kiitettävän sekasortoisen näköinen. Laatikoita siellä täällä samoin kuin laatikkoaan vielä etsiviä tavaroita. Mutta paljon on jo pakattu. Olohuoneesta löytyi neljä laatikollista sekalaista lasitavaraa. Keittiössä on pinottuna 12 laatikkoa ja pari taitaa vielä täyttyä. Kirjoja 22 banaanilaatikkoa - ja keittokirjat ovat itse asiassa vielä pakkaamatta. Kukahan nämä kaikki kantaisi autoon ja autosta uuteen asuntoon?

Pienenä valonpilkahduksena - tai miksei oikeastaan suurempanakin tyytyväisyyden aiheena - on se, että jonkin verran tavaroita on jo kannettu ulos. Ja ne tavarat eivät tule uuteen asuntoon. Ison kasan vaatteita sisältäviä muovipusseja olen vienyt kierrätyslaatikkoon. Tosin siitä huolimatta vaatekaapin sisältö ei silmämääräisesti arvioiden näytä juurikaan vähentyneen. Kumma juttu!

Muutama riittävän pitkään palvellut tai uuteen asuntoon sopimaton huonekalu on myös laitettu kiertoon. Mies oli kärräämässä kaatopaikalle isoa kuormaa vanhaa mutta täysin käyttökelpoista tavaraa, mutta onneksi sain syötettyä toisenlaisen toimintamallin siskonsa avustuksella. Siis myydään hyväkuntoiset tavarat ja annetaan pois ne, joihin ei kehtaa hintalappua laittaa.

Torstai-iltana laitoimme muutaman ilmoituksen finn.no-sivuston "torille". Noin viisi minuuttia myöhemmin puhelin alkoi soida ja jo tunnin kuluttua sohvapöydän uudet omistajat tulivat noutamaan löytönsä. Perjantaina työpöytä löysi uuden kodin, lauantaina hella*, sunnuntaina sohva, ja vielä maanantaina keittiönpöytä tuoleineen pakattiin onnellisen omistajansa autoon.

Suhteellisen kivutonta toimintaa meidän kannaltamme, kun ei tarvitse nähdä enempää vaivaa tavaroista eroon pääsemiseksi. Sohvan kanssa meinasi kyllä mieheltä mennä hermot, kun kaksi ensimmäistä halukasta jätti tulematta. Kolmas kerta sitten toden sanoi.

Jossain vaiheessa viikonloppua mies totesi, että oikeastaan tämä kierrätys olikin ihan hyvä idea. Meille tarpeettomat tavarat katoavat noin vain ja lisäksi itselle tulee hyvä mieli, kun näkee miten tyytyväisiä uudet omistajat ovat.

Tavaroiden noutajista olemme tehneet huomion, ettei näillä ihmisillä selvästikään ole turhan paljon rahaa, jota käyttää uuden tavaran ostamiseen kaupasta. Ennakko-odotuksista huolimatta vain hellan noutaja oli maahanmuuttaja, muut sitten ihan tavallisia norjalaisia. Nuoripari, yksinhuoltajaäiti vauvansa kanssa, keski-ikäinen mies, josta oli vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä ja kaksi nähtävästi äitinsä asialla ollutta nuorta miestä, joita Suomessa oltaessa olisin ehkä ulkoisin kriteerein luonnehtinut persujen kannattajiksi.

Tavallaan yhdistävänä tekijänä kaikilla on, että tuon oloisia ihmisiä ei tässä naapurustossa taida asua.

Tässä vaiheessa muuttoa on lisäksi todettu, että telkkarin katselu onnistuu lattiallakin istuen, ja lähikaupasta löytyy myös mikrossa lämmitettäviä eineksiä.

- - -
* Jos joku ihmettelee, miksi hellasta piti päästä eroon, niin Norjassa kaikki keittiökoneet kuuluvat irtaimeen omaisuuteen, joka muutettaessa kuljetaan asunnosta toiseen. Uudessa asunnossa nyt sitten kuitenkin on kiinteästi asennettu hella, joten ylimääräisestä piti luopua.