Ystävällinen muistutus lähestyvistä paikallisvaaleista kilahti kännykkään pari päivää sitten. Nyt pitäisi sitten vaan maanantaihin mennessä päättää, kenelle äänensä antaa.
Tunnustan, etten seuraa paikallispolitiikkaa kovinkaan tiiviisti. Paikallisista asioista minun henkilökohtaista mukavuudenhaluani hiertää lähinnä liikenne. Päivittäin julkista liikennettä käyttävän näkökulmasta sitä voisi hiukan parantaa. Aamuruuhkakin voisi vähentyä, jos bussi tai juna olisi nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto niille massoille, jotka kulkevat omalla autolla. Siinä kylkiäisenä sitten bussitkin pysyisivät paremmin aikataulussa, jos yksityisautot eivät tukkisi teitä.
Vaalimainoksia on ollut jaossa viime viikkoina runsaasti. Niitä on löytynyt sekä postilaatikosta että tyrkätty suoraan käteen aamuisin töihin mennessä. Tällä kertaa ei sentään ole kukaan käynyt soittamassa ovikelloa, niin kuin viime vaalien edellä. Olen ottanut talteen kaiken tarjotun materiaalin, koska jos aion äänestää, jotenkin pitäisi selvittää, ketä äänestää. Askerin kunnassa vaaleihin osallistuvista puolueista vain eläkeläispuolueen mainos taitaa puuttua kokoelmasta, mutta se ei ehkä olisi saanut ääntäni edes mainoksen voimalla.
Ilmeisesti liikenneasiat hiertävät muitakin kuin minua, sillä mainosten perusteella kaikki puolueet haluavat parantaa liikenteen sujuvuutta. Kun tämän teeman perusteella ei oikein pysty valitsemaan parasta puoluetta, vilkaisin myös vaalikonetta. Siellähän niitä tärkeitä kysymyksiä olikin runsain määrin, mutta jälleen jouduin toteamaan, että aika monesta päivänpolttavasta teemasta minulla ei ole mitään näkemystä. En tiedä, missä jamassa vanhustenhoito on, eikä minulla ole aavistustakaan, pitäisikö paikallisissa kouluissa olla enemmän opettajia.
Nyt on lauantai-ilta ja vaalit ovat maanantaina, enkä edelleenkään ole päättänyt. Huokaus... Arpoako tässä pitää?
Yksi asia norjalaisissa vaaleissa sentään on tehty äänestäjälle helpoksi. Riittää, että valitsee puolueen. Yksittäistä ehdokasta ei ole pakko äänestää.
Äänestyskopissa valitaan puoluekohtainen äänestyslippu. Sen voi pudottaa vaaliuurnaan sellaisenaan. Äänestyslipussa ovat kyseisen puolueen ehdokkaat, ja halutessaan voi antaa myös henkilöääniä rastittamalla yhden tai useamman ehdokkaan. Henkilöääniä voi antaa myös muun kuin oman puolueensa ehdokkaille.
Ääntenlaskennassa puolueille annetut äänet määräävät ensin, montako paikkaa kukin puolue saa. Sen jälkeen henkilöäänet määrittelevät, ketkä ehdokkaista lopulta pääsevät valtuustoon. Jippona on kuitenkin se, että puolue itse on jo määritellyt niin sanotut kärkiehdokkaat, jotka saavat automaattisesti tietyn määrän henkilöääniä äänestäjien antamien henkilöäänien lisäksi. Muut ehdokkaat saavat vain äänestäjien antamat henkilöäänet.
Käytännössä puolueet siis päättävät aika pitkälti, ketkä ehdokkaista tulevat valituiksi. Olettaisin, että kärkiehdokkaaksi pääseminen edellyttää uskollisuutta puolueen linjalle. Norjalaisissa vaaleissa eivät siis sooloilijat pärjää eikä listoilla ole julkkisehdokkaita kalastamassa lisä-ääniä puolueelle. Vaalitavan takia yksittäiset ehdokkaat eivät kampanjoi omasta puolestaan, ja puolueiden vaalimainoksissa on usein nimeä, syntymävuotta ja asuinaluetta enemmän tietoa vain kärkiehdokkaista.
Ääneni saajan pohdinta jatkuu.
Olipas hyvä kun kirjoitit tämän johdatuksen norjalaiseen vaalitapaan. Mielenkiintoinen prosessi. Valitettavasti aika monet maahanmuuttaneet eivät ole päässeet sisälle, Minunkaan kavereista harva on äänestänyt.Näin ensikertalaisehdokkaana olen päässyt seuraamaan norjalaista puoluetoimintaa hyvin läheltä. Se, että äänestetään listoja on minustakin vapauttavaa. Tykkään mahdollisuudesta antaa henkilöääniä toisten puolueiden ehdokkaille. Satsaan itsekin siihen, että saan paljon slengereitä ja sitä kautta oman puolueen sisällä enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Meillä on kaksi sijoitettua jotka molemmat näyttäisivät menevän läpi. Meille on ennustettu yhtä lisäpaikkaa. Kaksikaan ei ole mahdottomuus ja silloin me kaikki muut listalla olevat kilpailemme siitä. Olen listalla kuudentena, mutta ainoa siirtolaisehdokas ja luotan lisääänivyöryyn hehhe. Kummallista miten politiikka voikaan olla näin vanhemmalla iällä mielenkintoista. Taidanpa ottaa tavaksi,
VastaaPoistaOnnea vaaliin!
PoistaJotenkin minua kuitenkin saattaa tässä vaalitavassa hieman närästää se, että puolue päättää edustajat ja äänestäjien vaikutusmahdollisuus on rajallinen, vaikkakin joskus kai mahdollinen.
Räpiköin täällä samassa suossa, paitsi etten ole edes viitsinyt kerätä noita mainoksia. Ryggen rautatieasemalla on joka aamu ollut innokkaita kahvittajia, jotka saavat ärsytyskäyrän nousuun kun kehtaavat tulla tuputtamaan politiikkaa siinä vaiheessa, kun mä odotan, että pääsen junaan jatkamaan vielä tunniksi unia.
VastaaPoistaTorstaiaamuna junalle juostessa - bussi oli ollut myöhässä - joku mainoksenjakaja seisoi keskellä kapeaa kulkuväylää. Ajattelin, että jos tuo ei ymmärrä väistää vaan alkaa tyrkyttää brosyyriä, niin tuo puolue karsiutuu kilvasta välittömästi. Onneksi ymmärsi ottaa askeleen sivuun. ;)
PoistaAlussa vaalitapa tuntui kyllä tosi monimutkaiselta, mutta olen nyt vähtellen päässyt siitä jyvälle - ainakin noin suurinpiirtein :).
VastaaPoistaTäällä maalla on hyvänä puolena se, että aika monet ehdokkaista tuntee ainakin jollain tapaa ihan henkilökohtaisesti ja se toki helpottaa valintaa. Ongelmana taas se, että kaikki puolueet eivät ole täällä edustettuna, ei edes läänitasolla, joten se rajaa pois tiettyjä mahdollisuuksia.
Tein vaalikoneen ja vaikka en kaikista kysytyistä asioista tiedäkään, niin vaalikoneen antama tulos oli kyllä ihan se, mitä olin ajatellutkin-
Asker on jo sen kokoinen kunta, että täällä eivät ehdokkaat ole tuttuja. Jos päädyn antamaan henkilöääniä, niiden kriteerinä voisi olla ehdokkaan asuinalue, eli sama kuin itsellä.
Poista