Juhannustulilla

 

Norjalaista juhannusaattoa eli Sankthansaftenia vietettiin lauantaina. Tällä kertaa mekin päätimme etsiytyä seuraamaan juhlintaa läheisellä uimarannalla. Keli ei ollut aivan optimaalinen, mutta varustauduimme pienen sateen varalle ja niin näyttivät muutkin paikalle tulleet tehneen. Minkäänlaista väentungosta rannalla ei ollut, ja jotenkin en usko, että ihmisiä olisi ollut kovin paljon enempää edes kauniina kesäiltana.

Norjalainen juhannuksen juhlinta on tämänvuotisten - ja aiempienkin - havaintojen perusteella varsin aneemista suomalaiseen verrattuna. Juhannus näyttää täällä olevan lähinnä lastenjuhla, ja rannalle olikin saapunut enimmäkseen pikkulapsiperheitä. Rantatapahtuman järjestäjänä oli Askerin koulusoittokunta, joten musiikkina oli koululaisten esittämää torvisoittoa. Paikan päältä sai myös ostaa makkaraa itse grillattavaksi ja virvokkeita. Hinnat olivat täkäläiseen tapaan aika korkeat, ja myös portilla oli rahastuspiste. Me tosin pääsimme sisään ilmaiseksi nähtävästi siitä syystä, että saavuimme kävellen. Hinnasto oli nimittäin laadittu lähinnä autoilijoita silmälläpitäen.

Jokin yhtäläisyys suomalaisen juhannuksen kanssa sentään löytyi: kokon poltto. Kokko oli ihan komean kokoinen ja syttyikin heti toisella yrittämällä. Kokon kylkeen oli ripustettu noita-akka, mikä saikin aikaan keskustelua minun ja miehen kesken.

Mies ei nimittäin tunnistanut noidanpolttoperinnettä nimenomaan Sankthansiin kuuluvaksi, vaikka kokon polttaminen tuttua touhua olikin. Uuden ajan alun noitavainoissa ja noitien polttamisessa norjalaiset kyllä kunnostautuivat  siinä missä naapuritkin, väkilukuun nähden jopa vähän paremmin. Erityisesti noitia vainottiin Pohjois-Norjassa, miehen kotikulmilla, mutta ilmeisesti sinne ei sitten ole jäänyt perinteeksi noidan polttaminen juhannuksena.

Mies ihmetteli myös sitä, että noin siinä sitten poltetaan nainen näinä nykyisinä tasa-arvon ja poliittisen korrektiuden aikoina. Noita-akka oli nimittäin ihan selvästi akka, ja noidan palamista tuntui varsinkin pikkuväki seuraavan mielenkiinnolla. Noidan naispuolisuus sen sijaan on nimenomaan norjalainen asia. Siinä kun naapurimaissa, mm. Suomessa, valtaosa noidaksi epäillyistä oli miehiä, norjalaiset noidat olivat enimmäiseen naisia.

Niin tai näin, nykyihminenkin hypnotisoituu elävää tulta katsellessaan. Viikonloppulapsikin istui itselleen epätyypillisesti hiljaa paikallaan pitkän aikaa ja katsoi tulen palamista.