torstai 25. elokuuta 2011

Politiikkaa

Työväenpuolue kävi soittamassa ovikelloa. Muistutti vaalien lähestyvän ja ojensi punaisen ruusun ja vaaliohjelman pääkohdat. Ei sentään ryhtynyt sen enempää agitoimaan.

Kuntavaaleista tuli ensimmäinen muistutus postilaatikkoon jo pari viikkoa sitten. Ensi töikseni etsin läpyskästä kohdan, jossa kerrottiin ketkä ovat äänioikeutettuja. Siellähän se seisoi, että ulkomaan kansalaiset saavat äänestää määräajan maassa asuttuaan. Pohjoismaiden kansalaisilla ei sen sijaan tätä määräaikaa ole. Totesin siis olevani äänioikeutettu.

Virallinen vahvistus asiaan tuli jo seuraavana päivänä, kun posti toi vielä minulle ilmoituksen äänioikeudesta aivan samaan tapaan kuin Suomessakin. Tässä vaiheessa mies, joka oli ensin epäillyt ulkomaalaisen äänioikeutta, oli hieman hömistynyt, sillä ilmoitusta hänen äänioikeudestaan ei postilaatikossa näkynyt. Kyllähän sekin sitten aikanaan tuli, viikkoa myöhemmin.

Ohjeläpyskää ja paikallislehteä tavailemalla olen yrittänyt selvittää täkäläistä vaalitapaa. Se nimittäin ei ole samanlainen kuin Suomessa.

Kun Suomessa pitää valita ehdokas, siis yksi henkilö, täällä voi yksinkertaisimmillaan antaa äänen itseään miellyttävälle puolueelle miettimättä sen tarkemmin, kuka ehdokkaista olisi paras. Jokainen puolue on jo etukäteen valinnut omalta listaltaan muutaman huippuehdokkaan muiden edelle asetettavaksi. Äänestäjäkin voi kyllä sanoa mielipiteensä sopivimmista henkilöistä, ja tässä vaiheessa systeemi meneekin monimutkaisemmaksi.

Puolueen valinnan jälkeen sen ehdokaslistalta voi rastittaa yhden tai useamman suosikin. Nämä sitten saavat lisä-ääniä. Myös puolueen itse määrittelemät huippuehdokkaat saavat näitä lisä-ääniä. Ehdokkaiden lopullinen äänisaalis riippuu koko puolueen äänimäärästä ja ehdokkaan saamista lisä-äänistä, joiden perusteella sitten jonkinlaisella prosenttilaskulla pyöräytetään loppusumma.

Äänestäjällä on kuitenkin vielä jokeri takataskussaan. Lisä-äänen voi antaa myös jonkin toisen puolueen ehdokkaalle kuin mille varsinaisen puolueäänensä on antanut.

Äkkiseltään näyttää siis siltä, ettei täällä pädekään mies ja ääni -periaate. No, mitäpä sitä turhaan ihmisten valinnanvapautta rajoittamaan.

Nyt pitäisi sitten ennen vaaleja perehtyä paikallispolitiikkaan sen verran, ettei äänen, anteeksi äänten, antaminen mene ihan arpapeliksi.

6 kommenttia:

  1. aika erikoinen systeemi! Mahtaa olla ääntenlaskukin aika hankalaa tuolla tyylillä.

    VastaaPoista
  2. Suvi, varmaan lopullisten äänten laskeminen oli ennen hankalampaa kuin nykyään, kun siinä varmaankin käytetään tietokonetta apuna.

    VastaaPoista
  3. Norjassa, niinkuin useimmissa maissa on listavaalit.Eli puolueet saavat asettaa ehdokkaansa valittavuusjärjestykseen. Vaikka kunnallisvaaleissa on tehty pieni myönnytys henkilövaalien suuntaan, nekin ovat listavaalit. Vaatii todella paljon henkilöääniä, yleensä yli puoluerajojen, jotta alapäässä listaa oleva kimmahtaisi valtuustoon.
    Puolueitten valta on suurempi ja vaalit ovat linjavaalit. Stortingetin vaaleissa iltapäivälehdet eivät pääse revittelemään äänikuninkaallisilla.

    Kun ollaan listavaalien maassa, niin sitoutumattomien ja yhtäkkiä esille tulleiden julkkisten tai poliitiikan ulkopuolella ansioituneiden on vaikeampi päästä vaikuttamaan ekaks puolueissa ja sitten valtakunnan politiikassa.

    Täällä rock tähtien, tangokuninkaallisten, musicteevejuontajien, huippu-urheijoiden ja värikästä elämää viettäneiden sahayrittäjien on vaikeampi kylmiltään saada poliitiista uskottavuutta.
    On ekaks kiltisti kasvettava oman puoluen kaadereitten ohjauksessa kunnon poliitikoksi.

    Menestys tanssii tähtien kanssa ja muissa suosituissa tv-formaateissa ei sekään takaa paikkaa ehdokkaana.

    Poliittinen päättäminen , kuntien ja varsinkin maan johtaminen on vaativa tehtävä. Siihen tarvitaan asiantuntemusta ja myös rutiinia. Harva pärjää lahjoillaan.

    Siksi minusta tylsät listavaalit ovat parempi ratkaisu, kuin melkein käsistä karkaava henkilövaalisirkus.
    Sananvahvistuksena tuossa alla näkyy olevan hyvin teemaan liittyvä persu, tosin The Finnsien suomenkielinen lyhennys kuuluisikin olla pesu.

    VastaaPoista
  4. Joo erikoinen tama vaalisysteemi taalla. Mutta Avletto, olen samaa mielta. Ihan hyva, etta kaikki kike elomaat ym. eivat paase taalla vaikuttamaan niin helposti:)

    VastaaPoista
  5. Vaikea hahmottaa, kun on tottunut toisenlaiseen systeemiin... Mutta julkkissuodatin taitaa tosiaan olla erittäin hyvin toimiva ;)

    VastaaPoista
  6. Helppoa äänestää kun ei tarvii valita kun puolue.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...