sunnuntai 21. elokuuta 2011

Kirjastoreissulla

Eräänä päivänä tällä viikolla lähdin töiden jälkeen Osloon. Ensin keskustaan asioille ja sitten kirjastoon, tällä kertaa Nydaleniin, Handelshøyskolen BI:hin (kauppakorkeakoulu). Nydalenissa en ollut ennen käynyt ja navigaattori ajelutti minua pitkin uusia reittejä, joiden varrella näkyi kaikenlaista huomion kiinnittävää.

Norjalaiset muistavat aina mainita, kuinka köyhä maa oli ennen öljyn löytymistä. Oslossa on kuitenkin tänä köyhänä aikana rakennettuja alueita, jotka ovat varsin varakkaan näköisiä. Ajoreitinkin varrella näkyi hienoja, koristeellisia kivitaloja, joiden hinnat tänä päivänä varmaankin ovat pilvissä. Eri asia sitten on, voiko taloja ylipäätään ostaa, vai pitääkö ne periä. Joillakin on ollut varaa rakentaa näitä taloja ja esitellä varallisuuttansa myös muille jo silloin köyhänä aikana.

Matkan varrelle sattui myös siirtolapuutarha. Olin jotenkin yllättynyt siitä, sillä puutarhaharrastus ei ainakaan ihmisten pihojen perusteella näytä olevan erityisessä suosiossa. Mutta kaipa niitä valtavirrasta poikkeavia on tässäkin suhteessa.

Vanhaa Nydalenia
Nydalen on vanhaa teollisuusaluetta, joka on kokenut muodonmuutoksen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Alue näyttää arkkitehtonisesti varsin modernilta ja sieltä löytyy kauppakorkeakoulun lisäksi esimerkiksi TVNorge ja runsaasti IT-yritysten pääkonttoreita. Kulttuuria edustavat ainakin Riksteatret (valtiollinen teatteri) ja Rikskonsertene (valtiollinen musiikki-instituutio).

Uudesta Nydalenista tuli jotenkin mieleen Helsingin Ruoholahti. Isoja taloja, lasia, moderni muttei kovin viihtyisän oloinen. Alueella on myös asuntoja, joten tuskin se aivan niin kolkko paikka on, miltä se pikavisiitillä näytti.

 
Matkan kohde, Handelshøyskolen BI
Aikasemmin olen käyttänyt Oslon yliopiston ja Oslon korkeakoulun kirjastoja sekä Kansalliskirjastoa, joista saa kirjoja lainata kuka tahansa kuin lähes mistä tahansa kirjastosta. Kirjastokortiksikin kelpaa tietojen rekisteröinnin jälkeen sama muoviläpyskä kuin kunnallisiin kirjastoihin.

Kauppakorkeakoulun kirjasto olikin sitten eri sarjaa. Muut kuin laitoksen opiskelijat joutuvat maksamaan lainaamisesta 200 kruunua. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen totesin, että tulee huomattavasti halvemmaksi kopioida kahdesta kirjasta ne pari lukua, jotka tarvitsen, eikä sitten edes tarvitse enää tulla palauttamaan kirjoja. Tämä paikka kun on hieman syrjässä normaaleilta kulkureiteiltäni.

Nyt on sitten kopiopino pöydän kulmalla odottamassa lukemistaan.

*Molemmat kuvat ovat peräisin netistä.

1 kommentti:

  1. ielenkiintoisilla alueilla liikuskelit. Vaurautta on näkyvissä.
    Maailman suurimpiin kuuluva kauppalaivasto sekä telakkateollisuus kalastuksen kanssa toi silloin köyhänä aikana hyvinvointia Norjaan. Laivanvarustajista monet asuivat just Oslossa ja Bergenissä.
    ôljyn löytymisen aikoihin kalapuolellakin tapahtui muutoksia lohenkasvatuksen myötä.
    Norjaa voisi hieman verrata Suomeen, missä nokiat ja muut syrjäyttivät metsäteollisuuden viennin arvossa. Islannissa elinkeinoelämän muutos pankkiiri- ja sijoitustoimitaan suuntaan ei sen sijaan osoittautunut kovinkaan kestäväksi ratkaisuksi.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...