Rutinaa liikenteestä

Norjalaisilla on samanlainen taipumus kuin suomalaisillakin pitää hajurakoa tuntemattomiin kanssaihmisiin. Tämän olen havainnut viime aikoina seistessäni aamuisin jonon jatkona bussipysäkillä.

Viime talven kuljin töihin Osloon junalla, koska se oli bussia nopeampi vaihtoehto siitä huolimatta, että ensin piti mennä bussilla lähimmälle rautatieasemalle. Bussimatkakin saattoi sujua nopeasti, melkein aikataulun mukaan, jos muuta liikennettä ei ollut liikaa. Mutta yleensä sitä oli, ja joukkoliikennekaista oli täynnä sähköautoja, joiden määrä lisääntyi jatkuvasti.

Sähköautojen lisääntymistä ei muuten pidä tulkita ympäristöystävällisen vaihtoehdon suosimisena. Käytännössä syyt ovat paljon pragmaattisempia. Sähköautoja suositaan verotuksellisesti ja niiden ei tarvitse maksaa tietulleja, joten rahaa säästyy. Myös mahdollisuus käyttää ruuhkatonta joukkoliikennekaistaa oli varmasti aikaisemmin yksi suosion syistä.

Tänä syksynä vaihtoin junan bussiin, kun tilanne muuttui. Sähköautot eivät saa enää käyttää joukkoliikennekaistaa ruuhka-aikoina, ellei autossa ole kuljettajan lisäksi myös matkustajia. Kun käytännössä useimmat autoilijat ajavat yksin, bussit alkoivat yhtäkkiä pysyä aikataulussa ja matka Osloon sujuu jopa nopeammin kuin junalla.

Bussin ikkunasta katsellessa ei käy kateeksi niitä ihmisiä, jotka ajavat töihin omalla autolla. Ruuhka Oslon suuntaan on melkoinen ja usein jono seisoo lähes paikoillaan. Minäkin kuljin omalla autolla töihin edellisessä työpaikassa ollessani ja sain osani jonossa matelemisesta. Siitä huolimatta oma auto oli julkisia kulkuneuvoja nopeampi vaihtoehto, koska pahaa ruuhkaa oli vain parin kilometrin verran. 

Tavallaan ymmärrän ihmisiä, jotka ajavat töihin, koska julkinen liikenne saattaa olla huono vaihtoehto varsinkin silloin, kun sekä koti että työpaikka kumpikaan eivät ole aseman lähellä, ja liikennevälinettä pitää vaihtaa pari, kolme kertaa. Jos bonuksena on, että lähin bussipysäkki on parin kilometrin päässä kotoa, liikkuminen julkisilla voi olla todella aikaavievää. Bussien ja junien kapasiteettikaan ei tunnu olevan aivan riittävä ruuhka-aikoina.

Toisaalta sitten ne, jotka ajavat autoillaan reittiä, jolla myös kulkee toimiva bussi- tai junayhteys, ihmetyttävät. Ihmisillä tuntuu olevan tarve päästä liikkumaan "vapaasti", vaikka se vapaus sitten tarkoittaisi jonossa matelemista. Esimerkiksi mieheni ei ole tottunut liikkumaan julkisilla vaan haluaa mieluiten ajaa itse. Hän on sentään saanut tuta liikenteen käytännön faktoja siinä määrin, että jonkinlaista ajattelutavan muutosta on ollut havaittavissa. Omalla autolla ajaminen on kuitenkin osa täkäläistä(kin) liikennekulttuuria, joka näyttää muuttuvan hyvin hitaasti.

Jokin aika sitten olleissa paikallisvaaleissa liikenne oli tärkeä teema jotakuinkin kaikille puolueille, ja kaikki lupailivat parempaa julkista liikennettä. Mielenkiintoinen sivujuonne keskustelussa oli autoteiden parantaminen liikenteen sujuvoittamiseksi. Sitä joku vastusti kiivaasti sillä argumentilla, että yksityisautoilijoiden liikkumista ei missään nimessä saa helpottaa.

Kotiin päin kuljen pääsääntöisesti junalla, koska Oslosta pois mennessä valtatiellä ei ole joukkoliikennekaistaa ja bussi seisoo samassa ruuhkassa kaikkien muiden autojen kanssa. Junalla kulkeminenkaan ei läheskään aina suju suunnitelmien mukaan, ja tämä oli yksi syy, miksi vaihdoin bussiin.

Junat nimittäin myöhästelevät huomattavan usein. Useimmiten kyseessä on muutaman minuutin viivästys, mutta joinakin päivinä koko junaliikenne jollakin rataosuudella pysähtyy teknisten ongelmien vuoksi. Jos liikennekatkos kestää vaikkapa puolikin tuntia tai jopa kauemmin, muutama tuhat ihmistä myöhästyy töistä. Ongelmat tuntuvat välillä kroonisilta, kun junaliikenne tökkii useampana päivänä viikossa. Ja Murphyn lain mukaan ongelmat ajoittuvat yleensä ruuhka-aikoihin.

Joskus tulee mieleen, että Norjan valtiollisella junayhtiöllä on aika rento asenne pienempiin viivästyksiin. Viestijärjestelmän häiriöt tuntuvat olevan tavallisin syy, mutta läheskään aina viivästyksen syytä ei kerrota. Joskus näytöllä lukee, että juna seisoo edellisellä asemalla (yläkuva). Kiva tietää, mutta milloinkahan se mahtaa saapua tälle asemalle?

Koottujen syiden ehdoton helmi on henkilökunnan puuttuminen. Alakuvan ilmoituksen mukaan junan on pitänyt odottaa henkilökuntaa. Pitäisiköhän tämä tulkita niin, että joku on myöhästynyt töistä? Ehkä tämä henkilö on mennyt junalla töihin.