tiistai 6. lokakuuta 2015

Look who's (not) talking

Muuttaessani Norjaan en osannut puhua norjaa. Ymmärtäminenkin oli vähän heikoissa kantimissa. Niinpä puhui alussa enimmäkseen englantia. Norjalaisilla ei yleensä tuntunut olevan vaikeuksia keskustella minun kanssani englanniksi, ja ulkomaalainen herätti kohteliasta kiinnostusta.

Jossain vaiheessa aloin osata norjaa niin hyvin, että pystyin käymään jonkinlaista keskustelua silläkin kielellä. Tosin jo ennen kuin itse aloin puhua, ymmärsin norjaa - en aina kaikkea, mutta kuitenkin niin, että pystyin seuraamaan muiden ihmisten juttuja ainakin pääpiirteissään. Kielen vaihtuessa englannista norjaksi norjalaisten halu keskustella minun kanssani muuttui.

Voisi kuvitella, että kun ihmiset saavat englannin sijaan puhua omaa äidinkieltään, juttua riittäisi. Mielenkiintoinen huomio silloin joskus oli, että iäkkäät ihmiset bongattuaan selvästikin norjaa ymmärtävän ulkomaalaisen vaikkapa bussipysäkillä saattoivat pitää pitkiä monologeja ja kertoilla vaikka mitä, kunhan vain reagoin juttuihin kiinnostuneilla äännähdyksillä ja joillakin harvoilla ymmärtämistä ilmaisevilla lausahduksilla. Niinkö? Voi kauheaa! Aivanko totta? Mielenkiintoista! - Ja juttua riitti.

Joidenkin ihmisten mielestä taas ulkomaalaisen kanssa keskusteleminen oli - ja on - jotenkin hankalaa tai rasittavaa tai muuten epämukavaa. Epätäydellinen ja selkeällä aksentilla puhuttu norja kuulostaa ilmeisesti pelottavalta. Ja mitä sille ulkomaalaiselle edes pitäisi sanoa? Pitää jutella jotain ulkomaalaisjuttuja, kuten kysellä, että miten ulkomaalainen viihtyy Norjassa. Tähän kysymykseen muuten yleensä odotetaan vastaukseksi, että loistavasti, kiitos. Ei se pidempiä selittelyjä.

Toisten mielestä ulkomaalaiselle pitää puhua kuin lapselle. Murteesta silti tinkimättä, vaikka se olisi vaikeaselkoista. Norjalaiselle murre on asia, josta ei luovuta edes yhteisen edun nimissä. Toiset taas heittävät juttua sellaisin sanankääntein, että ymmärtäminen vaatii jo suhteellisen kehittynyttä kielitaitoa. Näistä tulee mieleen epäilys, että tarkoituksena on testata ulkomaalaista. Joskus törmää myös aivan normaalisti puhuviin.

Miehen kanssa liikkuessa olen huomannut, että monet ihmiset pyrkivät puhumaan vain miehelle, kun havaitsevat minut ulkomaalaiseksi. Tätä tapahtuu joskus edelleen mutta onneksi harvemmin kuin menneinä vuosina. Totta kai siihen vaikuttaa myös minun kielitaitoni ja sen kehittyminen, mutta ei se kaikkea selitä. Ihmiset ovat mukavuudenhaluisia ja yrittävät päästä helpommalla. Kuka siitä ulkomaalaisesta edes tietää, ymmärtääkö se oikeasti mitään? Parempi selvittää asiat norjalaisen kanssa.

Naapurin rouva alkoi varsinaisesti puhua minulle tänä kesänä. Vastahan tässä on oltu naapureita nelisen vuotta. Kun aikaisemmin minun kanssani (tai oikeastaan minulle) puhuttiin vain välttämättömät asiat, sellaiset faktapitoiset, ja lähinnä silloin, jos mies ei ollut lähettyvillä, viime aikoina on päästy jo small talk -tasolle. Mitä kuuluu? Miten se teidän remontti etenee? (Vieläkö on paljonkin vasaranpaukutusta luvassa?) Mitä luulet, pitäisikö tuota omenapuuta leikata?

Toisella naapurinrouvalla sen sijaan tuntuu olevan tiukkana linjana puhua vain miehelleni. Vaikka osallistun keskusteluun vastaamalla kysymyksiin ja kommentoimalla, tämä rouva suuntaa sanansa miehelle. Tapauksesta tekee mielenkiintoisen, että rouvan mies on ulkomaalainen. Luulisi hänen olevan tottunut juttelemaan myös muiden kuin norjalaisten kanssa. Toisaalta kun on havaittavissa, että tuosta pariskunnasta nimenomaan rouva hoitaa kaikenlaiset asiat laskujen maksusta talonmaalaustarvikkeiden ostoon, olen alkanut epäillä, että rouvan käsityksen mukaan ulkomaalaiset eivät osaa tai tiedä asioita.

Vaikka puhutaan luonnonmenetelmän eduista vieraan kielen opiskelussa, ulkomaalaisella puolisolla on tässä suhteessa myös haittapuolensa. Kun tulkki ja puhemies on paikalla, kielen käyttäminen saattaakin jäädä vähemmälle natiivin hoitaessa asiat. Eikä tilanne todellakaan aina ole sen mukamas kielitaidottoman ulkomaalaisen syytä. Ympäristön halu päästä helpommalla voi luoda hidasteita käytännön kielitaidon kehittymiselle.

Kun mies ei ole lähettyvillä ja minä olen yksin norjalaisten keskellä, vaikkapa töissä, keskustelu on helpompaa. Totta kai töissäkin on pari ihmistä, joille ulkomaalaisuuteni tai tarkemmin ottaen suomalaisuuteni on se ihmeellinen asia, josta keskustelunaiheet kumpuavat, mutta se ei estä keskustelua kanssani. Päin vastoin. Yleisesti ottaen varmaankin työkaverini ovat tottuneet siihen, että vaikka norjani (edelleenkään) ei ole täydellistä, minun kanssani on kuitenkin mahdollista keskustella sekä monimutkaisista työasioista että heittää läppää kahvitauolla. Norjaksi.

6 kommenttia:

  1. Heh, hauskoja huomioita :). Mä kävin eilen pitkästä aikaa aamukahvilla koulun muiden äitien kanssa ja keskustelu sujuu aina siihen asti hyvin, että mammat innostuvat jostain aiheesta. Yleensä nimittäin puhumme espanjaa, mutta sitten kun puhumme aiheesta, joka herättää suuria tunteita, he vaihtavat kielen katalaaniksi, ja he puhuvat älyttömän nopeasti. Joka kerta sama juttu :). Siinä vaiheessa mä ryhdyn suosiolla kuunteluoppilaaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jossain vaiheessa kohteliaisuus ulkomaalaista kohtaan jää, kun päästään "hauskanpitoon". Olen huomannut minäkin silloin tällöin.

      Poista
  2. Hyviä huomioita joista monet allekirjoitan täysin. Tuota miehelle juttelua en ole huomannut, kyllä useimmat juttelevat meille molemmille.

    Norjassa asumisen alkuaikoina miehen sukulaiset käänsivät yleensä alkutervehdysten jälkeen keskustelun norjaksi ja minä keskityin kahvin juontiin ja tapettien katseluun :) Tekevät sitä muuten edelleenkin jos joukkoon eksyy joku ulkomaalainen.. Silloin minä yleensä otan tämän henkilön vieruspaikan ja jatkan englannilla. Vielä on niin tuoreessa muistissa se "ulkopuolinen" olo ettei sitä tahdo aikaansaada toiselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi miehen sisko puhui minulle sujuvasti englantia siihen asti, kunnes sanoin ensimmäiset pari sanaa norjaa. Sitten menikin jonkin aikaa, kun minäkin kulutin aikaa tapetteja katselemalla, kun kielitaito ei oikeasti riittänyt edes keskustelun seuraamiseen.

      Poista
  3. Heippa! En olekaan käynyt kommentoimassa pitkään aikaa, mutta luen aina innolla varsinkin näitä kielijuttuja! Kirjoituksesi sai myös miettimään, miten itse suhtaudun ei-äidinkielisiin suomen puhujiin, joita kohtaan omalla asuinalueellani melkein päivittäin. Olen tainnut itsekin sortua tuohon, että suuntaan keskusteluni äidinkielenään suomea puhuvalle, jos sellainen sattuu tilanteessa olemaan. Pohdinkin asiaa ja pyrin korjaamaan tilanteen! Ehkä primitiivinen ajatukseni on ollut, etten halua vaivaannuttaa sitä toista puhujaa "vaatimalla" suomenkielistä keskustelua kanssani (onpas hassu ajatus)

    Kaikesta näkee, että olet tehnyt paljon työtä norjan kielen oppimiseksi ja kehittyäksesi norjan kielen puhujana. Tuo vaihe, kun osaa vierasta kieltä jonkin verran mutta kielitaito ei riitä keskusteluun, on kyllä hankala. Itse olen siinä tilanteessa esimerkiksi espanjan kielen kanssa.

    Toivottavasti naapurinrouvat tottuvat yhä enemmän ajatukseen, että sinullekin voi puhua :) Toiseen kieliyhteisöön sopeutuminen näyttää todella vievän aikansa, ja siihenkin, kuinka äidinkielinen puhuja suhtautuu ei-äidinkielisiin keskustelukumppaneihin, pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On varmasti joskus vaikeaa tietää, miten puhua omaa äidinkieltään ulkomaalaiselle, jolle se on vieras kieli, varsinkaan jos ei tunne sitä puhekumppania hyvin. Minä antaisin ohjeeksi, että yrittää puhua yleiskieltä, ei liian vaikeita rakenteita muttei silti kuitenkaan kuin pikkulapselle, ja puhua tavallisista, arkipäiväisistä asioista. Niistähän se kielenoppiminen yleensä lähtee liikkeelle. Ja jos vastapuolella selkeästi on vaikeuksia ymmärtää tai ilmaista itseään, niin ei se englantiin vaihtaminen niin paha asia ole.

      Minun norjan kielen oppimistani vuoroin edesauttaa ja vaikeuttaa sisäinen perfektionistini. :D Erilaisiin kielellisiin asioihin tulee kiinnitettyä huomiota. Joskus tulee ahaa-elämyksiä, joskus menen entistä pahemmin sekaisin, kun yritän ymmärtää.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...