Perjantailounaalla töissä keskusteltiin siitä, mitä itse kukin oli ajatellut laittaa päivälliseksi. Norjalaisen käsityksen mukaan nimittäin perjantaina kuuluu syödä jotakin hyvää alkavan viikonlopun kunniaksi. Sellaista ruokaa, josta kaikki pitävät, ja vielä lisäksi vaikka pussillinen perunalastuja tv:n ääressä.
Norjassa tuntuu olevan aika tavallista, että perjantaina syödään tacoja. Joku on jopa sanonut, että Norjassa kaikki normaalit ihmiset syövät perjantaina tacoja. Tuskin ihan kaikki sentään, mutta hyvin yleinen tapa se kuitenkin on. Tacosta on tullut norjalaista perinneruokaa. Täkäläisittäin muuten taco tarkoittaa useimmiten tacomaustettua jauhelihaa ja lisukkeita kääräistynä tortillaan, mutta on havaittavissa, että samaa nimitystä voidaan käyttää kaikesta Meksikoon viittaavasta ruuasta.
Lounaspöydän ympäriltä kuului kyllä muitakin suunnitelmia kuin taconsyöntiä, mutta jotain hyvää kaikilla oli tarkoitus laittaa. Joku siinä sitten kysäisi minulta, että mitä suomalaiset syövät perjantaisin. Ööh... Perjantaisin? Ei kai Suomessa ole mitään erityistä perjantairuokastereotypiaa, ei ainakaan minun tietääkseni.
Seuraava kysymys kuului, että mitä suomalaiset noin niin kuin yleisesti ottaen syövät. No... Perunaa, kalaa, lihaa jossain muodossa - jauhelihaa varmaan aika usein. Periaatteessa aika samanlaisia perusjuttuja kuin norjalaisetkin. Mutta mitään "tätä syövät kaikki suomalaiset tiettynä viikonpäivänä" -ruokaa ei ole. Joka perheessä on varmasti omat tapansa.
Norjalaisilla tuntuu muutenkin olevan aika paljon asioita, joita kaikki tekevät. Siis ainakin periaatteessa. Synttäreillä syödään makkaraa. Lauantaisin syödään puuroa. Lauantain puuronsyönti on kuulemma vanha perinne, josta aika monessa taloudessa varmaan nykyään jo lipsutaan.
Eivätkä kaikki kaikkien tekemät asiat toki liity ruokaan. Pääsiäislomalla ollaan mökillä ja hiihdetään ja syödään evääksi appelsiineja ja Kvikklunsj-suklaata. Aikaisemmassa työpaikassa törmäsin pääsiäisperinteisiin, kun päädyin vääntämään rautalangasta markkinointi-ihmiselle, että suomalaiset eivät yleisesti lähde pääsiäisenä vuorille hiihtämään. Eivätkä virolaiset. Ja tuskin tanskalaisetkaan. Eli yksi ja sama vuoria, aurinkoa ja lunta pursuava mainosteksti ei ehkä iske ulkomaalaisiin asiakkaisiin, vaikka se norjalaisiin uppoaisikin aivan täysillä. Vaikka norjalainen ei lähtisikään vuorille hiihtämään, hän kuitenkin samaistuu mielikuvaan siitä.
Enemmänkin näitä kaikkien tekemiä asioita löytyy, jotkut ovat totta ja jotkut ehkä jo enemmän perinnettä ja ihannekuvia. Taustalta löytynee norjalaisten itsensä jossain vaiheessa luoma stereotypia siitä, millaisia norjalaiset ovat, sekä norjalaisten tarve kuulua porukkaan ja siksi olla niin kuin kaikki muutkin.
Rupesin miettimään, että onko Suomessa jotain vastaavia asioita. Jotain sellaista, jota koko kansa tekee. Mieleen tuli vain saunassa käyminen lauantaisin. Kaikki suomalaisethan tekevät niin, eikö totta? Mutta onko mitään muuta?
Norjassa tuntuu olevan aika tavallista, että perjantaina syödään tacoja. Joku on jopa sanonut, että Norjassa kaikki normaalit ihmiset syövät perjantaina tacoja. Tuskin ihan kaikki sentään, mutta hyvin yleinen tapa se kuitenkin on. Tacosta on tullut norjalaista perinneruokaa. Täkäläisittäin muuten taco tarkoittaa useimmiten tacomaustettua jauhelihaa ja lisukkeita kääräistynä tortillaan, mutta on havaittavissa, että samaa nimitystä voidaan käyttää kaikesta Meksikoon viittaavasta ruuasta.
Lounaspöydän ympäriltä kuului kyllä muitakin suunnitelmia kuin taconsyöntiä, mutta jotain hyvää kaikilla oli tarkoitus laittaa. Joku siinä sitten kysäisi minulta, että mitä suomalaiset syövät perjantaisin. Ööh... Perjantaisin? Ei kai Suomessa ole mitään erityistä perjantairuokastereotypiaa, ei ainakaan minun tietääkseni.
Seuraava kysymys kuului, että mitä suomalaiset noin niin kuin yleisesti ottaen syövät. No... Perunaa, kalaa, lihaa jossain muodossa - jauhelihaa varmaan aika usein. Periaatteessa aika samanlaisia perusjuttuja kuin norjalaisetkin. Mutta mitään "tätä syövät kaikki suomalaiset tiettynä viikonpäivänä" -ruokaa ei ole. Joka perheessä on varmasti omat tapansa.
Norjalaisilla tuntuu muutenkin olevan aika paljon asioita, joita kaikki tekevät. Siis ainakin periaatteessa. Synttäreillä syödään makkaraa. Lauantaisin syödään puuroa. Lauantain puuronsyönti on kuulemma vanha perinne, josta aika monessa taloudessa varmaan nykyään jo lipsutaan.
Eivätkä kaikki kaikkien tekemät asiat toki liity ruokaan. Pääsiäislomalla ollaan mökillä ja hiihdetään ja syödään evääksi appelsiineja ja Kvikklunsj-suklaata. Aikaisemmassa työpaikassa törmäsin pääsiäisperinteisiin, kun päädyin vääntämään rautalangasta markkinointi-ihmiselle, että suomalaiset eivät yleisesti lähde pääsiäisenä vuorille hiihtämään. Eivätkä virolaiset. Ja tuskin tanskalaisetkaan. Eli yksi ja sama vuoria, aurinkoa ja lunta pursuava mainosteksti ei ehkä iske ulkomaalaisiin asiakkaisiin, vaikka se norjalaisiin uppoaisikin aivan täysillä. Vaikka norjalainen ei lähtisikään vuorille hiihtämään, hän kuitenkin samaistuu mielikuvaan siitä.
Enemmänkin näitä kaikkien tekemiä asioita löytyy, jotkut ovat totta ja jotkut ehkä jo enemmän perinnettä ja ihannekuvia. Taustalta löytynee norjalaisten itsensä jossain vaiheessa luoma stereotypia siitä, millaisia norjalaiset ovat, sekä norjalaisten tarve kuulua porukkaan ja siksi olla niin kuin kaikki muutkin.
Rupesin miettimään, että onko Suomessa jotain vastaavia asioita. Jotain sellaista, jota koko kansa tekee. Mieleen tuli vain saunassa käyminen lauantaisin. Kaikki suomalaisethan tekevät niin, eikö totta? Mutta onko mitään muuta?
Noh, onhan meillä, siis Suomessa, hernekeitto ja pannukakku torstaina. Myös armeijassa siitä perinteeestä pidettiin minun aikana tiukasti kiinni. Kotona Ylä-Savossa sunnuntaina nautittiin riisipuuroa aamiaisen ja lounaan välimuotona ja karjalanpaistia tai kalakeittoa päivällisellä. Se oli silleen joka sunnuntai riippuen oliko talviverkkokausi vai syksyinen metsästyskausi. Lauantaina maataloissa leivottiin viikon pullat ja leivät. Isäntäväki haki talvisin heinät. Kesäisin siirrettiin elukoita laidunlohkoilta toisille. Lauantai oli silleen puolilepopäivä, raskaita urakoita ei tehty. Aika monella maatilalla noudatettiin samaa rytmiä. Syksyisin syötiin teurastusaikaan eri tyylisisä rokkaruokia, mihin laitettiin lihaa ja sisäelimiä perunoiden kanssa pataruoaksi muhimaan. Mutta on totta, että sellaista koko kansan yhteisenä vaalittavaa perinnettä kuten Norjassa ei Suomessa niin herkästi havaitse.
VastaaPoistaAivan! Hernekeittopäivä torstaina kelpuutetaan koko kansan tavaksi. Mutta nuo muut mainitsemasi asiat ovat kyllä rajatumman porukan juttuja eivätkä varmaan edes enää niin usein noudatettavia.
PoistaMulle tuli kanssa mieleen hernekeitto ja pannukakku, sitä meillä oli usein työpaikan ruokalassakin torstaisin. Suomessa ,myös mainostettiin, ainakin jonkin aikaan, pizzaperjantaita. Mutta se oli kyllä jonkun pizzapaikan mainos, joten en tiedä sitten onko näin.
VastaaPoistaPizzaperjantai taisi tosiaan olla mainos eli yritys synnyttää yleinen tapa. ;)
PoistaJa sekin tapa tuli yllättäen Norjasta ;) Grandiosan biisin alkuperäinen versio on Lørdagspizza, mutta suomennettuun versioon taipui paremmin pizzaperjantai ;)
VastaaPoistaTässä biisit fiilistelyksi:
Norjaksi
https://www.youtube.com/watch?v=5NYGi0cOF6E
Suomeksi
https://www.youtube.com/watch?v=mo9XPKMqawE
Grandiosako se olikin? Olisi mielenkiintoista tietää, miten norjalainen mainoskonsepti, koko kansa syö pizzaa tiettynä päivänä, toimi suomessa. :D
PoistaLapsuudenkodissani oli yhteen aikaan tapana tehdä lähes joka lauantai pitsaa. Ihmetys oli suuri, kun tapasin poikaystäväni, joka kertoi että heillä on jokaikisenä perjantaina pitsaperjantai. Ja ajattelin tietenkin, että miksi ne ihan vääränä päivänä syövät pitsaa. :D
VastaaPoistaMutta erittäin kiinnostava on tämä aihepiiri. Eikä vähiten siksi että syöminen on mukavaa. Edelliseen vähän viitaten, sittenhän on myös tämä fredagskos ja suomalainen hölläily:
https://www.youtube.com/watch?v=wqyuToaipsM
https://www.youtube.com/watch?v=0BvLmUiIRuk