Työmatkan varrelta

Auto ja kuljettaja olivat perjantaina muualla, joten töihin mennessä ja sieltä tullessa piti turvautua julkiseen liikenteeseen. Bussimatkailun johdosta aamulla piti lähteä vähän tavallista aikaisemmin liikkeelle. Klo 07.10 laakson pohjalla oli tällainen sumu.

Bussipysäkille kävellessä kannattaa hyödyntää oikopolkuja. Matka lyhenee huomattavasti. Joku on rakentanut oikein portaat rinteeseen. Tämä oikopolku kulkee hieman hassusti aivan yhden talon oven edestä, ja siinä on usein talonväki paistattelemassa päivää ja ihmettelemässä ohikulkijoita.

Tänä perjantaina oli taas kierrätyspäivä. Oransseihin säkkeihin pakataan paperi ja pahvi, läpinäkyviin muovi, ja säkit jätetään kadun varteen odottamaan noutajaa.

Bussipysäkille tultuani sumua ei enää näkynytkään missään. Kuvan bussi on tulossa jonkinlaiselta varikolta ja on siirtymässä reitilleen. Sitä omaa bussia piti odotella hetki.

Taustalla näkyvä talo paloi viime joulukuussa. Sen jälkeen siellä ei ole näyttänyt tapahtuneen juuri mitään. Ei remonttia, ei purkamista. Ehkäpä se jää tuollaisenaan maisemaa koristamaan.

Aika vähän oli matkustajia. Suuri osa ihmisistä taitaa kulkea omilla autoillaan.

Jos aamulla menen töihin bussilla, joudun vaihtamaan kaksi kertaa. Itse asiassa tämä oli ensimmäinen kerta, kun testasin bussikyytiä aamulla. Vähän jännitti etukäteen, että mihinköhän aikaan lopulta olen töissä. Ruuhkaa on monena aamuna niin paljon, että bussit tuskin kulkevat aikataulussa. Nyt oli kuitenkin keskimääräistä vähemmän liikennettä ja oli töissä minuuttia vaille kahdeksan.

Työpaikka on asuinalueen keskellä. Omakotitaloja ja muutama liiketila ja sitten se meidän toimisto-varasto-mikälie kompleksi.

Neljän jälkeen ruuhkaa olikin sitten hiukan enemmän. Tähän aikaan bussiaikataulut ovat lähinnä viitteellisiä. Niiden perusteella ei voi sanoa ollenkaan, mihin aikaan bussi tulee. Sen sijaan vuoroväliä voi arvioida jonkinlaisella tarkkuudella.

Kotimatka on silti yksinkertaisempi kuin töihin tulo aamulla. Reitti on eri ja bussinvaihtoja on vain yksi.

Iltapäivän bussinvaihtopaikkaan tulee Oslosta myös metrorata. Joka tosin ei ole käytössä, koska sitä rakennetaan uudelleen. Kasvustosta päätellen rata on ollut käyttämättä jo jonkin aikaa. Radan uudistuskin valmistuu sitten joskus.

Täkäläisissä metroradoissa on muuten sellainen kiinnostava piirre, että niissä on paikoitellen tasoristeyksiä autoteiden kanssa. Tällaisilla osuuksilla sitten junat ajelevat aika rauhallisesti.